tiistai 22. marraskuuta 2016

Klubi ke 30.11.2016. FT, YTT Osmo Pekonen: Émilie du Châtelet ja naisen onni.

Keskiviikkona 30.11. klo 18.00 saamme vieraaksemme FT, YTT Osmo Pekosen, jonka teemana on Émilie du Châtelet  ja naisen onni.

 

 Émilie du Châtelet (1706 - 1749) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko, kirjailija sekä protofeministi. Châtelet´n isä oli korkea virkamies  Ludvig XIV:n hovissa, mikä edesauttoi ovien aukeamista aikansa valistuneisiin piireihin. Isä kannusti tytärtään varhaisista ajoista lähtien monipuolisiin opintoihin, jotka johtivat sittemmin ainutlaatuisen harvinaisiin kukintoihin.

Vuonna 1725
Émilie solmi ajalle tyypillisen järjestetyn avioliiton markiis du Chastellet´n kanssa. Näin Émilie on tullut tunnetuksi nimellä markiisitar du Châtelet. Kirjoitusasu Châtelet vakiintui Émilien huomattavan ja perin läheisen ystävän Voltairen (1694 - 1778) vaikutuksesta. Châtelet´n tieteellisistä tutkielmista voidaan mainita esimerkiksi vuonna 1737 ilmestynyt julkaisu Dissertation sur la nature et la propagation du feu, joka käsitteli Émilien tutkimuksia tulen kanssa ja ennakoi infrapunasäteilyä ja valon ominaisuuksien ymmärrystä.

1749 Émilie du Châtelet sai vielä ennen varhaista kuolemaansa valmiiksi suurtyönsä, Isaac Newtonin (1642 - 1726) monumentaalisen Principia Mathematica -teoksen käännöksen ranskaksi.

Osmo Pekonen on kääntänyt tänä vuonna suomeksi ilmestyneen,
Émilie du Châtelet´n postuumisti ilmestyneen teoksen Discours sur le bonheur. (Émilie du Châtelet. Tutkielma onnesta, Hai 2016). Tutkielma onnesta kertoo Émilien intiimistä puolesta ja valistusajan naisen onnen etsinnästä.

 
Osmo Pekonen (s.1960)) on matemaatikko, historioitsija, kirjailija sekä kulttuuri-ihminen. Pekonen on väitellyt 1988 matematiikasta tutkielmallaan Contributions to and a survey on moduli spaces of differential geometric structures with applications in physics. Vuonna 2010 Pekonen väitteli myös yhteiskuntatieteiden tohtoriksi tukielmallaan La rencontre des religions autour du voyage de l'abbé Réginald Outhier en Suède en 1736-1737.
Osmo Curt von Stedingk -hahmossa 2014

Osmo Pekonen on Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen matematiikan dosentti, Oulun yliopiston tieteenhistorian dosentti sekä Lapin yliopiston sivistyshistorian dosentti.

Pekosella on erityisen läheinen suhde Ranskaan, jossa hän on työskennellyt useaan otteeseen ja siellä hänet on palkittu mm. Chevalier des Palmes académiques -ritariarvolla. Hän on myös neljän ranskalaissen tiedeakatemian ulkojäsen.

Kotimaisista osuvista huomionosoituksista mainittakoon Athenis Finlandie -tapahtuman yhteydessä kesällä 2016 Osmo Pekoselle luovutettu vuosittainen Wolmar Schildt -palkinto. Wolmar Schildt (1810 - 1893) oli Jyväskylän piirilääkäri, merkittävä sivistyksen kantaja ja fennomaani, joka loi suomen kieleen mm. sanat "taide" ja "tiede".

Osmo Pekosen laajasta kirjallisesta tuotannosta manittakoon esimerkinomaisesti 600-luvulle sijoittuvan, muinaisenglanniksi kirjoitetun Widsith-runoelman yhdessä Clive Tolleyn kanssa tehty suomennos Widsith: Anglosaksinen muinaisruno.(Minerva, 2004). Viimemainitussa teoksessa on huomionarvoinen sikermä Casere weold Creacum ond Cælic Finnum (nykyengl. Casere ruled the Creeks and Caelic the Finns) Tätä kohtaa on saatettu tulkita ensimmäisenä viittauksena Kalevaan (Cælic) suomenmaan hallitsijana!

Lisätietoja Pekosesta toimista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Osmo_Pekonen

Émilie du Châtelet on ollut innoittajana myös Kaija Saariahon vuonna 2010 kantaesitettyyn oopperaan Émilie.  http://www.concertonet.com/scripts/review.php?ID_review=6354

Tervetuloa

lauantai 12. marraskuuta 2016

Klubi ke 16.11. klo 18.00 FT Tarja Kallio-Tamminen: Terveydenhuollon maailmankuva – miksi täydentäville hoidoille ei ole tilaa?

Keskiviikkona 16.11.  FT Tarja Kallio-Tamminen alustaa otsikolla  Terveydenhuollon maailmankuva – miksi täydentäville hoidoille ei ole tilaa?
Guigonis de Caulhaco, ranskalainen huippukirurgi 1300-luvulta, katsoo sisään.
Uudella ajalla muotoutunut klassisen fysiikan mekanistis-materialistinen ajattelutapa on ymmärrettävästi jättänyt jälkensä myös oman aikamme  lääketieteeseen ja hoitokäytäntöihin. Tämän klassisen näkökannan mukaqan otaksutaan, ettei mielellä  ole varsinaista ja suoraa vaikutusta aineeseen. 1900-luvulla muotoutuneen kvanttimekaniikan myötä ihmisen suhde ympäristöönsä on tullut uudelleen arvioinnin kohteeksi. Havaitsijan läsnäolo, tieto ja valinnat näyttävätkin aiemmista uskomuksista poiketen  vaikuttavan todellisuuden muotoutumiseen. On näin ollen syytä uskoa, että maailmankuvan uudistuminen voi lisätä ymmärrystä systeemien välittömistä sisäisistä yhteyksistä ja siten monipuolistaa myös terveydenhuollon hoitomuotoja. 
- Tarja Kallio-Tamminen  on luonnonfilosofi, tutkija, luennoitsija ja tietokirjailija. Väitös vuodelta 2004 käsitteli modernin fysiikan ja kvanttimekaniikan avaamaa uutta maailmankuvaa. Sen yleistajuisempi laitos Kvanttilainen todellisuus, fysiikka ja filosofia maailmankuvan muovaajina ilmestyi vuonna 2008 (Gummerus). Viime vuosina Kallio-Tamminen on EEG-avusteisen meditaation projektin myötä suuntautunut myös neurofilosofiaan.
Lisätietoja myös Tarjan oman yrityksen sivuilta http://kalpataru.fi/
Tervetuloa

tiistai 18. lokakuuta 2016

Klubi ke 26.10.2016 klo 18. FT & KT Jouni Suominen: Subjektiivisen maailmankuvan autopoieettisuuden harha.

Keskiviikkona 26.10. vieraaksemme saapuu filosofian sekä kasvatustieteen tohtori  Jouni Suominen.  Alustuksessaan Suominen pohtii ja tarkastelee sitä perin haasteeellista  kysymystä, kuinka ihminen asettuu maailmansuhteeseen ja missä määrin länsimainen ihminen tukeutuu ihmiskäsityksessään subjektiivisen maailmankuvan tuottamaan autopoieettisuuden, itseohjautuvuuden, harhaan.

Jouni Suominen valottaa myös sitä, kuinka tämä harhainen käsitys on vaikuttanut viime vuosikymmenien aikana yhteiskunnassamme harjoitettuun talouspolitiikkaan ja miten em. käsitys on läsnä uusliberalistisissa aatesuunnissa ja näin myös länsimaisessa talousajattelussa.

Alustuksessaan Suominen esittää edelleen, etteivät useimmat systeemiteorioihin tukeutuvat mallit kykene antamaan oikeaa kuvaa jatkuvien organisaatiomuutoksien lainalaisuuksista tukeutuessaan juuri subjektiivisen maailmankuvan tuottamaan autopoieettisuuden harhaan. Tästä johtuukin, miksi  useimmat organisaatiouudistukset epäonnistuvat.

Viime kädessä harha näkyy myös tieteellisessä toiminnassa. Erityisesti se ilmenee siinä, miten ihmistutkimuksen tutkimusasetelmat ovat viime vuosikymmeninen aikana kovin usein muodostuneet sekä tieteentekijöiden keskusteluissa hyvinvointiyhteiskunnan ja hyvän elämän ehdoista. Vaikutelmaksi on jäänyt, että näin on valitettavalla tavalla hukattu valistusajan paras perinne ja erityisesti se sivistysteoreettinen eetos, jonka keskiössä on ollut ihmisen itseksi tulemisen prosessi.



Jouni Suominen on väitellyt filosofian tohtoriksi Turun kauppakorkeakoulussa (2011) ja edelleen kasvatustieteen tohtoriksi Tampereen yliopistossa (2013). Tällä hetkellä Suominen toimii ohjelmajohtajana Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa, jossa hänen päätyönään on laivanrakennusalan yritysten kilpailukykytekijöiden tunnistaminen sekä miten erilaisia osaamisalueita voidaan kehittää oppimistaitoihin keskittyvän pedagogisen toiminnan ja johtamisen avulla.

maanantai 10. lokakuuta 2016

Klubilla ke 12.10.2016 klo 18.00. Esko Seppänen: Voiko talous olla tiedettä?

Keskiviikkona 12.10. vieraaksemme saapuu Esko Seppänen, joka on ystävällisesti lupautunut julkisesesti pohtia kanssamme kysymystä Voiko talous olla tiedettä

 Seppänen luonnehtii esityksensä sisältöä seuraavasti

Esittelen niitä ongelmia, joiden tuloksena finanssikapitalismiksi
muuttuneessa reaalikapitalismissa ei kyetä ennustamaan koko järjestelmän käsittävää kriisiä eikä edes säännönmukaisesti esiintyviä kuplia. 

Kasvu on ainoa tapa pitää moottori käynnissä, mutta nykyinen kasvu perustuu keskuspankkien tyhjästä luomaan likviditeettiin. Kysyn myös, mikä on vialla, kun vihreäkään liike ei ole tyytyväinen kasvun pysähtyneisyydestä.

Esko Seppänen  on Kauppatieteen kandidaatti, joka teki pitkän uran poikkeuksellisen ärhäkkäänä ja kriittisenä Yleisradion toimittajana ennen julkisempaa poliittista toimintaansa. Seppänen oli Vasemmistoliiton kansanedustaja 1987-96 ja  europarlamentaarikko 1996 - 2009. 
Seppänen on ahkera kirjoittaja ja on julkaissut yli kolmekymmentä kirjaa. Viimeisimmät teokset ovat vuonna 2012 julkaistu, ylättäen yhdessä Iiro Viinasen kanssa tehty keskustelukirja Vasen oikea, oikea vasen.( Minerva) vuonna 2014 ilmestynyt Suomen rikkaat, kuka kukin on (Minerva) sekä tänä vuonna julkaistu Mistä Suomi vaikenee.( Into, 2016) 

Kotisivuillaan http://www.eskoseppanen.net/ Seppänen kertoo jatkavansa myös Facebookissa!
Tervetuloa

torstai 22. syyskuuta 2016

Syyspäivän tasaus tänään torstaina 22.9.2016 kello 17.21



Täällä Tatra, kuuluuko..      Kuva M af Heurlin
Ulkomaankirjeenvaihtajamme (v.t.) Markku af Heurlin on parhaillaan jossain Tatralla, josta käsin hän on ystävällisesti lähettänyt seuraavan muistutuksen huomattavasta maanlaajuisesta merkkipäivästä eli syyspäivän tasauksesta.

- - - - - - - -

Syyspäivän tasaus on tänä vuonna Suomessa torstaina 22.9. kello 17.21, universaaliaikaa eli hieman vanhanaikaisesti sanottuna Greenwichin keskiaikaa klo 14.21. Täällä Tatralla hetki  on 16.21 , koska kello on tunnin Suomen ja Baltian aikaa jäljessä. Tasauspäivinä päivä ja yö ovat jokseenkin yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla. Päivä hieman pidempi varsikin korkeilla leveysasteilla, koska nykyään auringonlasku määritellään siitä, kun auringonkehrän yläreuna on alittanut horisontin.
Ilta- ja aamuhämärän pituus on 42 minuuttia, ts. vuoden lyhin samoin kuin kevätpäivän tasauksena. Kesälkuun 22. päivä hämärä kestää 'tunnin ja 12 minuuttia.  Joulukuun 22. päivänä hämäryys on 58 minuutin mittainen.
Hämärä, oikeammin porvarillinen hämärä, päättyy siihen kun aurinko on laskenut 6 asetta horisontin alapuoleela. Sitten alkaa pimeys tai tarkemmin sanoen merenkulullinen hämärä, jolloin horisontin vielä erottaa ja siten tähtien korkeudet pystyy mittamaan. Tämä kestää siihen saakka kunnes aurinko on 12 astetta horisontin alapuolella.
Tähtitieteellisen hämärän aikana aurinko on 12 – 18 asetta horisontin alapuolella. Käytännössä on tällöin täysin pimeää, Kun aurinko on laskenut 18 asetta horisontin alapuolelle, tropiikissa runsas tunti auringonlaskun jälkeen, alkaa tähtitieteellinen pimeys, jolloin valaistus 1/400 000 osa siitä, mitä se on auringon ollessa horisontissa.
Hämärän aikaan ainakin kirkkaalla säällä pystyy tekemään ulkotöitä.

tiistai 20. syyskuuta 2016

Klubi ke 28.9. klo 18.00: FT Virpi Lehtinen: Eugene Gendlinin ruumiillisuuden filosofia ja käytäntö

Eugene T. Gendlin
Keskiviikkona 28.9. vieraaksemme saapuu FT Virpi Lehtinen, joka alustaa fokusoinnista. Hän oli vieraanamme myös syyskaudella 2013, tarkastellen sotilasruumiillisuutta ruumiinfenomenologian näkökulmasta.

Fokusointi on filosofi ja psykologi E.T. Gendlinin kehittämä jo klassiseksi muodostunut menetelmä. Fokusoinnissa ihmisen sisäsyntyinen, usein unohtunut, taipumus kuunnella kehoaan viritetään uudelleen ja sitä kehitetään yhä hienojakoisemmaksi.

Tarkoituksena on sisällyttää kehon kuunteleminen ja tietämys osaksi arkea. Fokusointi kartuttaa itsetuntemusta, voimaannuttaa, ravitsee luovuutta ja toimii apuvälineenä työtehtävissä tai päätöksenteossa. Fokusoinnin avulla saat elämyksen omasta voimastasi: kehosi tuntee ongelman ja sen ratkaisun.Fokusointia harjoitetaan yksin, parin kanssa tai ryhmässä.

Gendlin ymmärtää kehon kantavan kaikkea kokemaamme. Keho on perustavasti vuorovaikutteinen, orgaaninen kokonaisuus, jossa henkinen ja fyysinen toimivat yhteenkietoutuneina. Merkitykset -- eli se miten me itse, maailma ja toiset meille rakentuvat ymmärrettävinä -- muodostuvat Gendlinin mukaan jo kehollisen tasolla.
Virpi Lehtinen
Gendlinin ruumiillisuuden ja merkityksen filosofia kytkeytyy saumattomasti ensimmäisen persoonan käytäntöön, fokusointiin, jossa tarkastellaan kehon sisältämiä, esijäsentyneitä merkityksiä omasta ainutkertaisuudesta käsin. Tämä kytkös tekee Gendlinin filosofiasta (länsimaalaisittain) ainutlaatuisen.



 3.11. - 8.12.2016 Virpi Lehtinen vetää Kriittisellä perusteellisemman kurssin fokusoinnista. 

Tervetuloa

 

tiistai 6. syyskuuta 2016


Klubin syyskauden avaus keskiviikkona 14..9.2016 kello 18.00:

FT Eero Ojanen: Suomi 100 -juhlavuoden ennakko: Valkoliljojen maa - Suomi


Alustuksessaan Eero Ojanen tarkastelee Grigori Petrovin klassikkoteosta Valkoliljojen maa ja pohtii asiaa keväällä ilmestyneen väitöstutkimuksensa ja näinollen myös J.V.Snellmanin ajattelun pohjalta.

Grigori Petrov (1868 - 1925) oli pappiskoulutuksen saanut venäläinen ajattelija, puhuja ja kirjailija. Joutui  1908 kirkon epäsuosioon ja menetti pappisoikeutensa. Lähti vallankumouksen melskeestä kotimaastaan Belgradiin ja kuoli Pariisissa. Valkoliljojen maa -teos valmistui 1920-luvulla, mutta saatiin suomeksi vasta 1978. Näin Petrov kirjoittaa  suomalaisen laitoksen alkusanoissa:

”Vuosina 1909 - 1910 minulla oli kaksi kertaa tilaisuus vierailla Suomessa. Tämä maa tekee ihmiseen epätavallisen voimakkaan vaikutuksen. Sen ihmiset eivät ole muiden ihmisten kaltaisia. Heillä ei ole samanlaisia ajatuksia eikä samanlaista käyttäytymistä kuin meillä; ei samanlaista elämänfilosofiaa ja yhteiselämää kuin meillä. On kuin he eivät olisi ollenkaan ”tästä maailmasta”.."


Tervetuloa

maanantai 5. syyskuuta 2016

Kristiina Graae: Ojasen Snellman



"Kaikki kirjoitettu on punnittua"

Eero Ojanen: Henki ja sivistys.
Paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844–1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa

Kaikki kirjoitettu on punnittua, pitkäaikaisen aihekokemuksen syventämää  ja merkityksien nyanssitkin huomioivaa ja tähän päivään uudelleen eläväksi ymmärrettyä.Tämä koskee kevään Eero Ojasen väitöskirjaa Henki ja sivistys –paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844 – 1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa.

Snellman-tematiikka on pitänyt Ojasta otteessaan neljä vuosikymmentä. Alkunsa hänen työnsä Snellmanin parissa sai kerrotusti Jyväskylän yliopistossa ja professori Reijo Wileniuksen inspiroimassa opetuksessa ja annetuissa tutkimustehtävissä 1970-luvulla. Se jatkui lukuisissa omissa tutkimuksissa ja sitten vielä Snellman Koottujen töiden yhtenä kääntäjänä alunperin Kari Selénin vetämässä työryhmässä. Työn lähde- ja kirjallisuusluettelon sisältö paljastaa myös laajan tieteellisen Snellman - tutkimuksen aktuellin kartoituksen. Juha Mannisen Sata vuotta Snellman-kirjallisuutta Suomessa kertoo Snellmanin elämän jälkeisen kauden työt. Ojasen lähdeluettelossa esille tulevat muut tärkeät teokset ja jatkavat siitä tähän päivään.  Niistä näkee, kuinka monissa Suomen yliopistoissa  ja tieteellisissä seuroissa on ahkeroitu myös projektimuodoissa Snellman-tutkimusta edistäen ja erilaisia uusia näkökulmia luoden ja luodaten.

Tentin aikoinaan Thiodolf Reinin kirjoittaman kaksiosaisen, 1100 sivuisen Juhana Vilhelm Snellmanin elämä teoksen. Siinä oli silloin avaimia uudelle Suomen historian aikakaudelle 1800-luvun myötä.

Kun Ojasen väitöskirja filosofiklubilla tuli käsiini, se veti magneetin lailla puoleensa ja on teettänyt mielenkiintoista työtä ja pohdintaa lukijana Snellmanin elämään, työhön ja tavoitteisiin perehtyessäni.

Ojasen Snellman on väitöskirjan lähtökohdissa jo valmis filosofi hakemassa paikkaansa käytännön työstä monella tasolla.

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Ihmisen aika lyhyt historia.



Ihmisen lyhyt historia –seminaari
Lauantaina 17.9.2016  klo 13.30–18.00

Seminaaripaikka: Kulttuurikeskus Sofia,
Vuosaari
, Kallvikinniementie 35
http://sofia.fi/sijainti-ja-ajo-ohjeet/

100 000 vuotta sitten ihmislajeja oli ainakin kuusi. Nyt lajeja on vain yksi: Homo Sapiens. Miten meidän lajimme syrjäytti muut lajit? Miten lajimme alkoi uskoa jumaliin, ihmisoikeuksiin ja valtioihin sekä alkoi käyttää rahaa, kirjoittaa kirjoja, laatia lakeja ja kehittää yhä tehokaampia välinetä oman elinympäristönsä muokkaamiseen?
Tänään tietotekniikan  ja tekoälyn kaikkialle levinnen käytön ja kehityksen myötä olemme joutuneet  keskellä uutta mullistusta, joka on asettamassa lajimme ennenkuulumattomien uusien haasteiden eteen.


Seminaarin alustajat:  FT Antti Hautamäki ja professori Matti Lehtihalmes.
Kommentaattoreina FT Eero Ojanen ja metropoliitta Ambrosius.
Seminaarin puheenjohtaja FT Tarja Kallio-Tamminen.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Kulttuurikeskus Sofian kanssa.
Hinta 20€, sis. välipalan ja kahvit. Maksetaan paikan päällä.

Ilmoittautuminen 16.9. mennessä: reception@sofia.fi tai puh. 010-277 900.

Ohjelma:
13.30 Ilmoittautuminen, tee- ja kahvitarjoilu
14.00 Avaus: Juha Olavinen
14.05 FT Antti Hautamäki: Mikä teki ihmisen ihmiseksi?
14.50 Kommenttipuheenvuoro: Metropoliitta Ambrosius
15.05 Keskustelua ja kysymyksiä
15.30 Tauko. Tarjolla kahvia ja teetä sekä kala- ja kasvispiirakoita
16.30 Prof. Matti Lehtihalmes:  Onko eläinten ja ihmisten kommunikoinnissa eroja?
17.00 Kommenttipuheenvuoro: FT Eero Ojanen
17.15 Paneeli: Alustajat ja kommentoijat.
18.00 Päätös


Seminaarin lähtökohtana on toiminut Jerusalemin hebrealaisen yliopiston professorin Yuval Noah Hararin huomattava teos "Sapiens - ihmisen lyhyt historia" (Bazar 2016)

Antti Hautamäki on filosofian tohtori,
vapaa tutkija ja teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa. 2010 - 2013 hän toimi Jyväskylän yliopiston Agora Centerin johtajana ja 2009 - 2013 tutkimusprofessorina. SITRAn tutkimus- ja ohjelmajohtajana Hautamäki oli 1996 - 2008. Hautamäki on pitkään kehitellyt uudentyyppistä innovaatiokäsitystä, jota hän kutsuu kestäväksi innovaatioksi. Hänen laajasta kirjallisesta tuotannostaan mainittakoon esimerkiksi yhdessä Pirjo Ståhlen kanssa julkaistu Ristiriitainen tiedepolitiikkamme (Gaudeamus 2012), joka paneutuu ajankohtaiseen keskusteluun tiedepolitiikasta ja yliopistojemme tulevaisuudesta, jossa humboldtilaisen sivistysyliopistoihanteen ja markkinalogiikan ristiriitaiset paineet hakevat ratkaisuaan.
Hautamäen Yuval Noah Hararin kirjasta tekemä arvio on hyvä johdatus seminaarimme teemaan: http://anthauta.blogspot.fi/2016/05/hararin-kirja-sapiens-ihmisen-lyhy.html
 
Matti Lehtihalmes on Oulun yliopiston logopedian professori.
Nykyisessä tehtävässään hän on ollut 22 vuotta ja sitä ennen 10 vuotta Helsingin yliopistossa tutkijana ja opettajana. Hänen keskeisimmät tutkimus- ja opetusalat liittyvät aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamin puheen ja kielen häiriöiden paranemismekanismeihin ja kuntoutukseen. Lisäksi hän on perehtynyt puheentuoton mekanismeihin ja erilaisiin motorisiin puhehäiriöihin sekä nielemisvaikeuksiin ja niiden kuntoutukseen. Viime vuosina hän on työskennellyt monitieteisissä ryhmissä ihmisten vuorovaikutusmekanismien ja niiden analyysin tutkimuksessa. Uusimpana koulutusavauksena hänellä on ihmisen evoluution ja käyttäytymisen monitieteisen opintokokonaisuuden toteuttaminen.
Tervetuloa!

- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005