Talvipäivänseisaus!

Markku af Heurlin

TÄNÄÄN 22.12. ON TALVIPÄIVÄN SEISAUS:

Tänä vuonna talvipäivän seisaus on tai oikeastaan oli kello 1:38. Silloin aurinko on matalimmillaan pohjoisella ja korkeimmillaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Helsingissä aurinko nousee 9:24 ja laskee 15:13, Oulussa 10.29 ja 14.04. Rovaniemellä, napapiirillä periaatteessa aurinko ei nouse koko päivänä. Keskipäivällä aurinko on vain vajaan seitsemän asteen, noin kahden ojennetun kämmenenmitan päässä horisontista.

Tämä lyhin päivä, Helsingissä vajaat kuusi tuntia, kestää asiallisesti siinä viikon. Talvipäivänseisauksesta päivä alkaa pidetä; pimein aika on voitettu.

Sana Joulu tulee germaanisesta talvipäivänseisauksen juhlasta jul, jonka nimitys on mahdollisesti peräisin sanasta hjul, pyörä. Roomassa talvipäivän seisauksen juhla, 25. decembriusta oli dies Sol invictus, voittamattoman Auringon päivä. Ja siihenhän päivään sopi sitten sijoittaa Kristuksen syntymäjuhla, kun kristinuskosta tuli valtionuskonto 300-luvun lopulla.

Vielä maaliskuuhun 1753 Ruotsissa ja Suomessa noudatettiin juliaanista kalenteria eli vanhaa lukua. Se oli likimäärin 10 päivää todellisesta kalenterista jäljessä, ja siksi Pyhän Lucian päivä sijoittui itse asiassa talvipäivän seisauksen tietämille. Ja kun lumipeitekin tuli maahan yleensä Lucian päivän tietämillä, se oli hyvä aika pitää valon juhla.

Tapa alkoi Länsi-Göötanmaalla, maan vauraimmassa osassa joskus 1746-luvulla perhejuhlana, ja sitten vähitellen levisi, tämän vuosisadan alussa Suomeen Porvoon Högvallan ruotsinkielisen emäntäkoulun kautta. Ja vähitellen on levinnyt, ensin ruotsinkielisiin piireihin ja sitten lähes koko maahan, ainakin Etelä-Suomeen. Lucian-vaalissa äänestämällä pääsee tukemaan kansanterveystyötä.

Keskustelupalsoilla Lucia-juhlaa joskus arvostellaan kärkevästi. Enpä itse näe mitään pahaa siinä, että nätti pikkuporvaristyttö saa kerran elämässään olla talven kuningatar.

Suomalaisessa kalenterissa 13.12. on Seijan nimipäivä. Nimi tulee sanasta sees. Se sopii hyvin suomennokseksi Luciasta eli valoisasta. Nimi tulee latinan sanasta lux, valo

Auringonpylväs kuvassa näkyi Keravalla Lucian-päivänä 2004 aamulla. Ilmassa oli jäähilettä, ja näytti kuin enkeliparvi olisi lentänyt sen ohi. Minulla oli silloin Keravalla työmaa, ja nyt jo edesmennyt rakennusmestari Erkki Karumaa ryntäsi ulkoa taukotilaan, jossa olimme kahvilla: ”Kaverit. Tulkaa tsiigaamaan komeaa auringonnousua!”

Vuonna 1974, siis 36 vuotta sitten opiskelin syyslukukauden Grenoblen yliopistossa. Joulun vietin hiihtoretkellä siinä tunnin bussimatkan päässä kaupungista sijaitsevalla Vercoursin luonnonsuojelualueella. Aika jännittävää: Latu kulki jyrkänteen läheltä. Katselin korkealta jyrkänteeltä alas. Ylhäällä oli talvi ja lumen peittämät kuuset. Alhaalla syksy ja ruska.

Tapaninpäivänä palasin kaupunkiin, ja oli aivan kesäistä. Niin ja normaali työpäivä.

Vuoristohotellissa jouluillallisella seuranani oli muuan norjatar. Hän kertoi sen vuoden Nobel-juhlista. Fysiikan nobelisti oli amerikkalainen, joka oli opiskellut aikoinaan Ruotsissa. Kiitospuheessaan hän kertoi, miten syksyn myötä kaikki oli tullut pimeämmäksi ja pimeämmäksi. Sitten hän jatkoi ruotsiksi: ”Ja eräänä aamuna seisoi valkopukuinen kynttiläkruunulla koristautunut neito hänen huoneessaan”.

Tämä oli hänen tuleva puolisonsa.

Pääkuva: Markku af Heurlin. Pienempi kuva: Iris Olavinen, 22.12.2010.

____________________________________

Jouluaatto Otavassa.

Kuva: Tuula Heima-Tirkkonen

Klubilla keskiviikkona 15.12. klo 17.00. Ulkoasiainneuvos Hannu Halinen: SUOMEN ARKTINEN STRATEGIA

Keskiviikkona 15.12. syyskauden viimeisellä Klubilla maamme arktinen suurlähettiläs, ulkoasiainneuvos Hannu Halinen alustaa Suomen arktisesta strategiasta.


Ilmastonmuutoksen vauhdittama Pohjoisen jäämeren kiihtynyt sulaminen muuttaa pohjoisnavan ympäristön strategista asemaa ja merkitystä. Sulaminen avaa ovat kamppailulle alueen huomattavista luonnonvaroista ja uusien houkuttelevien meriteiden hallinasta.

Kesällä 2009 Suomen arktiseksi suurlähettilääksi nimitetty ulkoasiainneuvos Halinen on tehnyt pitkän uran diplomaattina ja oli viimeisellä ulkomaankomennuksellaan suurlähettiläänä Kairossa, Egyptissä. Halinen on hyvin perehtynyt myös lähi-idän kysymyksiin ja hän toimi vuosina 1995-99 YK:n ihmisoikeusraportoijana palestiinalaisalueilla. 2002-2005 hän toimi Itämerineuvoston siihteeristön päällikkönä Tukholmassa. Työ liittyi oleellisesti Paavo Lipposen aloitteesta EU:n tehtäviin liitettyyn Pohjoiseen ulottuvuuteen. Ulottuvuuden tehtäväkentässä etusijalla ovat EU:n ja Venäjän erityissuhteet. Alunperin Lipponen esitti myös arktisten alueiden kysymysten liittämistä Pohjoiseen ulottuvuuten, mutta ajatus ei vielä tuolloin mennyt läpi. Vuoden 2007 jälkeen arktisten alueiden kysymykset nousivat aivan uudella tavalla myös 1996 perustetun Arktisen neuvoston asialistalle, kun Pohjoisen jäämeren nopeasti etenevä sulaminen kävi ilmeiseksi. Arktisessa neuvostossa jäseninä ovat jäämeren rannikkovaltioiden eli Venäjän, Yhdysvaltain, Tanskan, Norjan ja Kanadan lisäksi edustettuina myös Ruotsi, Islanti sekä Suomi. Ulkoasiainneuvos Halisen näkemyksen mukaan eräänlaisena varhaisena lähtölaukauksena arktisten alueiden erityiskysymysten nousuun kansainvälisen politiikan asialistalle voidaan pitää Mihail Gorbatšovin 1987 Murmanskissa pitämää puhetta. Tuolloin Gorbatšov puhui Venäjän arktisten alueiden ongelmista ja alueen globaalista merkityksestä.


Tervetuloa.

Itsenäisyyspäivän juhla 6.12. klo 13.00-15.30 - Autonomiasta Euroopan unioniin.

Kriittinen Korkeakoulu ja Klubi yhdessä OK-opintokeskuksen kanssa järjestää juhlat!

Maanantai 6.12.2010 klo 13-15.30
Kansallissali, Aleksanterinkatu 44, 00100 Helsinki

Malja isänmaalle
Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala

Jean Sibeliuksen ja Ilmari Hannikaisen lauluja:

mezzosopraano Essi Luttinen
pianisti Minna Pöllänen

Jean Sibelius: Demanten på marssnön, sanat J.J. Wecksell
Säf, säf, susa, sanat G.Fröging

Ilmari Hannikainen: Rauha, sanat Eino Leino

Juhlapuhe
Aidon Suomi-brändin aineksia - mitä annettavaa Suomella on Euroopassa?
emeritusprofessori Reijo Wilenius

Kirjailijan puheenvuoro
Totuus, kauneus ja vapaus
Janne Kortteinen

Chopin: Nocturne e-molli, Op.post.72. No.1
pianisti Minna Pöllänen

Viisi kuvaa Suomesta
kansanedustaja Pekka Haavisto

tarjoilua

Mustalaismusiikkia
viulisti Miritza Lundberg

Tilaisuuden juontaa Isa Merikallio

Tervetuloa
Vapaa pääsy

Klubilla keskiviikkona 1.12. klo 17.00. FT Irmeli Hautamäki: AVANTAGARDEN MERKITYS TÄNÄÄN

Mitä taiteen ja tieteen avantgarde on ollut ja mitä se on tänään? 20. vuosisadan alun intellektuaalista liikehdintää on alettu tutkia vasta viime aikoina esim. pohjoismaisen ja eurooppalaisen avantgarden verkostoissa. Esiin on tulossa monia uusia, kiinnostavia asioita.

FT Irmeli Hautamäen väitöskirja Marcel Duchamp. Modernin taideteoksen ja identiteetin ongelma julkaistiin vuonna 1995. Taiteiden tutkimuksen laitoksella Helsingin yliopistossa dosenttina toimivan Hautamäen erityisalana on taiteen filosofia. Vuonna 2003 Irmeli Hautamäki julkaisi teoksen Avantgarden alkuperä. Modernin estetiikka Bauhausista Warholiin. Vuosina 2006-2007 hän toimi vierailevana tutkijana Kalifornian Berkleyn yliopistossa tutkien varhaista eurooppalaista avantgardetaidetta.

Klubilla keskiviikkona 24.11. klo 17.00 Juha Kuisma: MUUAN TULKINTA HEIDEGGERISTA

Keskviikkona 24.11. TTK Juha Kuisma esittää näkökulman Martin Heideggerin (1889 - 1976) filosofiaan. Heidegger oli esillä jo ensimmäisellä Klubilla syyskuussa 2009 VTT Risto Volasen avauspuheenvuorossa. Jo tuolloin Kuisma suhtatui kriittisesti Volasen hänen mielestään kenties liiaan yksioikoiseen tulkintaan Heideggerista. Heideggerin yhteydet natseihin joihin usein viitataan, ovat ymmärrettävästi luoneet synkän varjon hänen ajattelunsa ylle. Heidegger on joka tapauksessa edelleen vaikuttava hahmo filosofian piirissä ja monet hänen asettamansa kysymykset ovat kovin haastavia.

-Tässä alustavasti hieman Heideggerin puhetta kielestä:
http://www.youtube.com/user/PhilosophicalMedia#p/f/3/9_vYz4nQUcs

Klubilla keskiviikkona 17.11. klo 17.00 FM Elli Arivaara: Filosofisen praktiikan haasteet ja mahdollisuudet

FM Elli Arivaara on filosofi ja psykoterapeutti joka pitää filosofista vastaanottoa lääkäriasema Sofianovassa. Arivaara on yksi filosofisen praktiikan kehittäjistä Suomessa ja kouluttaa uusia praktikkoja Kriittisen korkeakoulun yhteydessä. Alustuksessaan Arivaara valottaa filosofisen praktiikan historiaa ja nykytilannetta sekä Pierre Hadotin näkemystä filosofiasta elämän valintana.

-Filosofinen praktiikka on 1980-luvulla syntynyt uusi yritys käyttää filosofisia keskusteluja auttamistyössä ja sen ensimmäinen kehittäjä oli saksalainen Gerd Achenbach. Suomeen praktiikka rantautui 1990-luvun lopussa, jolloin LT Antti Mattila avasi ensimmäisen filosofisen vastaanoton Suomessa. mmäi

Vaihtoehtoklubi Arkadiassa. Keskiviikkona 10.11. klo 18.00 Rax Rinnekankaan dokumentti Le Corbusierin Le Cabanon -mestaritalosta

Keskiviikkona 10.11. Klubi huilaa. Samana päivänä esitetään Arkadia-klubillla Rax Rinnekankan Le Cabanon -dokumentti kokonaisuudessaan, josta viime viikon Klubilla näimme otteita. Suositellaan.
Osoite: ARKADIA Oy International Bookshop | Pohjoinen Hesperiankatu 9.

______________________________________________________________

Tulossa filosofiklubille.

-Keskiviikkona 17.11. Elli Arivaara: Filosofisesta praktiikasta
-Keskiviikkona 24.11. Juha Kuisma: Heidegger
-Keskiviikkona 1.12. Irmeli Hautamäki: Avantgarde
-Maanantaina 6.12. Kansallissalissa Klubin ja Kriittisen korkeakoulun itsenäisyyspäivän juhla. Ohjelma kohta.
-Keskiviikkona 15.12. Hannu Halinen: Suomen arktisesta strategiasta

Klubilla keskiviikkona 3.11. klo 17.00 Taiteilija Rax Rinnekangas: MAAILMAN VIISI MESTARITALOA

Valokuvaaja, kirjailija sekä elokuvaohjaaja Rax Rinnekangas (s.1954) on tehnyt vuosikausia juuri valmistuvaa suurta arkkitehtuuriin liittyvää dokumenttielokuvien sarjaa. Sarjassa hän esittelee modernismin merkittävimpiä yksityistaloja. Näiksi modernin arkkitehtuurin helmiksi Rinnekangas on valinnut seuraavat kohteet: 1) Melnikovin Talo (Konstantin Melnikov), Venäjä. 2) Villa Mairea (Alvar Aalto), Suomi. 3) Koshino Talo (Tadao Ando), Japani. 4) Casa Estudio (Luis Barragán), Meksiko. 5) Le Cabanon (Le Corbusier), Ranska.

Suomessa sarja esitetään ensi kerran tulevana kesänä. Alustuksessaan Rinnekangas kertoo sarjan synnystä ja suhteestaan arkkitehtuuriin. Näemme myös otteita dokumenteista.

Klubilla ke 27.10. klo 17.00. Juha Olavinen: MITÄ ON AJATTELU?

Juha Olavinen teki gradunsa Max Stirneristä. Filosofisen tutkiskelun piiriin häntä johdattelivat alun perin mm. Veikko Leväaho ja Reijo Wilenius ja myöhemmin Lauri Mehtonen ja Matti Juntunen. Heidän jyväskyläläisessä piirissään vaikutusta välittivät myös Eero Ojanen, Juha Kuisma sekä Toivo Salonen. Max Stirnerin ohella huomion kohteena on ollut mm. Krishnamurtin filosofia sekä ajattelun ilmiö ja vaikutus. Erilaisia klubihommia on kertynyt 70-luvun alun anarkistiklubilta 90-luvun Aurora-klubille ja tänne asti. Lehtialalla Olavinen on vuodesta -73 alkaen kokeillut kaikkea niin kirjoittajana, lukijana, toimittajana, kustantajana, latojana, piirtäjänä, reproajana, taittajana, filmintekijänä, peistaajana, painolevyn valmistajana, painajana, jälkikäsittelijänä, postittajana sekä jakajana.

Tri Ele Alenius: Maailmankehityksen suuri käänne

Tohtori Ele Aleniuksen alustus Klubilla 6.10.2010.

Näkemykseni taustat:

Sosialistinen ajatteluni ja poliittinen toimintani Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin
- Suomessa rakennettiin hyvinvointivaltiota
- vallitsi kansainvälinen kylmä sota
- kummallakin puolella, idässä ja lännessä noudatettiin periaattta: jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan
- jouduin käymään jatkuvaa kamppailua NKP:n kanssa omien näkemysteni puolesta

Ajatteluni, jossa sosialismi ja demokratia kuuluvat yhteen, oli jatkuvasti Neuvostoliton ankaran kritiikin kohtena. Kärjistyneimmät tilanteet koin

-1965, jolloin kieltäydyin SKDL:n uutena pääsihteerinä noudattamasta heidän ohjeitaan
-1968, jolloin NL:n suurlähettiläs esitti minulle virallisen uhkauksen toimenpiteistä minua vastaan sen vuoksi, että olin julkisesti tuominnut Tsekkoslovakian miehityksen
-1975, jolloin Moskovan radio ilmoitti uutisissaan NL:n tuomitsevan minun ajatteluni

Nämä kokemukset ovat yhtenä tekijänä siihen, että olen pyrkinyt selvittämään mahdollisimman syvältä ainakin itselleni sen, mitkä tekijät määräävät ihmiskunnan aikaansaaman maailmankehityksen suuret linjat. Näin on syntynyt näkemykseni siitä, että elämme paraikaa maailmankehityksen uutta suurta käännettä.

Klubilla keskiviikkona 13.10. klo 17.00: J.O.Mallander: PENTTI KASKIPURON TAITEESTA

Syyskuussa edesmennyt Mestari K - taiteilijaprofessori, taidegraafikko Pentti Kaskipuro (1930-2010) - oli taiteilijakuntamme arvostetuimpia jäseniä sekä Primus inter pares graafikkojemme joukossa. Kaskipuro kaiversi pysyvän jäljen suomalaiseen taidekenttään ja koulutti seuraavan graafikkosukupolven etevimpiä edustajia.

Taiteilija, avantgardisti J. O. Mallander on yli neljänkymmenen vuoden ajan toiminut maamme taide- ja kulttuurielämän kentässä - lehtimiehenä, käsitetaiteen pioneerina, taiteilijaryhmä Elonkorjaajien kokoavana voimana, galleristina sekä idän uskonnollisfilosofisten virtausten tuntijana. Hän on seurannut läheltä Pentti Kaskipuron ikiaikaiseen käsityöläisperäiseen työskentelytapaan nojannutta taiteentekemistä.

Kohti avaruutta - Sputnik matkaan 4.10.1957.

Sputnikin lähtöpäivä aloittaa samalla kansainvälisen avaruusviikon. Voit tutustua avaruuteen tarkemmin vaikkapa tähtitieteellinen yhdistys Ursan sivuilta: http://www.ursa.fi

Klubilla keskiviikkona 6.10. klo 17.00 ......... Ele Alenius: Maailman kehityksen suuri käänne

Valtiotieteen tohtori Ele Alenius opiskeli alunperin kansantaloustiedettä ja väitteli vuonna 1958. 50-luvun ilmapiirissä vasemmistolainen Alenius joutui suoranaiseen virkakieltoon ja näin yliopistoura jäi haaveeksi. 1960-luvulla Alenius ryhtyi SKDL:n pääsihteeriksi ja muutama vuosi myöhemmin liiton puheenjohtajaksi. 1966 Alenius valittiin kansanedustajaksi ja hänestä tuli uuden hallituksen II valtiovarainministeri. Ministerin hommissa Alenius toimi vuoteen 1970 ja eduskunnan jäsenenä vuoteen 1977 saakka. Kansanedustajauraa seurasi vielä pitkä pesti Suomen pankin johtokunnan jäsenenä.

1970-luvulla jakautuneen vasemmiston neuvostovetoiselta suunnalta kohdistettiin Aleniukseen jatkuvia moitteita kun tämä ei tyytynyt annettuihin selityksiin vaan koetti kehittää kotimaista ja demokraatista muotoa sosialismille. Erityisen kitkerinä muisteltiin SKDL:n Aleniuksen johdolla tekemää vastalausetta Neuvostoliiton ja liittouman joukkojen suorittamaa Tsekkoslovakian miehitystä vastaan

Ele Alenius on yhteiskunnallisen toimintansa ohella omistanut osan elämästään taiteelle ja hän toimikin pitkään, viisikymmenluvun lopulta alkaen parikymmentä vuotta sukuyhtiön, taideliike Artegrafican toimitusjohtajana. Eläkkeellä ollessaan Ele Alenius on tarkkaillut huolellisesti ympärillään tapahtuvia muutoksia ja on aktiivisti osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Klubialustuksessaan - Maailman kehityksen suuri käänne - Alenius käsittelee ensi vuoden alussa Likeltä ilmestyvän samannimisen teoksensa aihepiiriä; niitä aikaamme osuneita ja osuvia mullistuksia jotka ovat muovanneet ja tulevat vastedeskin muovaamaan elämäämme.

Ele Aleniuksen edellinen kirja, Editan vuonna 2005 julkaisema Planetarismi maailmankehityksen rationaalisena perustana käsitteli osin samoja teemoja kuin tuleva kirja ja klubialustus.

Juhana Blomstedt In Memoriam

Taiteilija, professori Yrjö Juhana Blomstedt kuoli 4. elokuuta 72 vuoden ikäisenä vaikean ja pitkäaikaisen sairauden murtamana.


Blomstedt oli syntynyt 1937. Hänen isänsä oli arkkitehti Aulis Blomstedt ja äiti keraamikko Heidi Sibelius - Jean Sibeliuksen tytär. Juhana Blomstedt kuului suomalaisten modernistien toiseen sukupolveen yhdessä mm. Tor Arnen ja Paul Osipowin kanssa ja oli heistä se, joka vietti ja työskenteli pisimpään ulkomailla. Blomstedt opiskeli Suomen taideakatemiassa vuosina 1957-61. Sam Vanni, joka oli yksi hänen opettajistaan, vaikutti ratkaisevasti Blomstedtin taidenäkemykseen.
Vanni toimi myös porttina Blomstedtin varhaiseen kiinnostukseen Kandinskyä, Kleetä sekä Vasarelyä kohtaan.

Syyspäivän tasaus torstaina 23.9.

SYYSPÄIVÄN TASAUKSESTA


Syyspäivän tasauksena aurinko siirtyy pohjoiselta tähtitaivaalta eteläiselle. Päivä ja yö ovat yhtä pitkät, ja aurinko nousee idästä ja laskee länteen kaikkialla maapallolla. Tämän jälkeen yö on meillä nyt päivää pidempi ja päivä lyhenee nopeimmin, viidellä minuutilla vuorokaudessa.

Syyspäivän tasaus on tänä vuonna 23.9. klo 6.09, ja silloin aurinko myös siirtyy Neitsyen merkistä Vaa’an merkkiin. Syyspäivän tasaus on vuosittain 22. tai 23.9.

Klubilla keskiviikkona 15.9. toimittaja Peter Lodenius: Islanti uusliberalismin laboratoriona

Ny Tid -lehden toimittajana sekä päätoimittajana vuosikymmeniä toiminut Peter Lodenius on yksi maamme merkittävistä tutkivista journalisteista. Lodenius on selvittänyt perustellisesti mm. Balkanin alueen monimutkaista tilannetta sekä Turkin asemaa ja merkitystä. Kesähelteillä Lodenius vietti aikaa Islannissa perehtyen maata ravistelevan pankkikriisin syihin ja seurauksiin. Peter on julkaissut alustavia tuloksia selvitystyöstään Ny Tid -lehden palstoilla. Klubilla Lodenius valaisee niin Islannin pankkikriisiä kuin sen yhteyttä uusliberalistiseen talousnäkemykseen. Aloitamme keskiviikkona normaalisti kello 17.00.

Peterin Islanti-analyysin laajempi versio löytyy Voima-lehden numerosta 9/2010 eli täältä:
http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-9/alullepanijat-pankkimiehet-nurkanvaltaajajat-veivat-tuhkatkin-pesasta

Klubin avaus keskiviikkona 8.9. kello 16.00 Elinkeinoelämän valtuuskunnan uusi johtaja Matti Apunen: RATIONAALINEN OPTIMISMI

Syksyn klubikausi aloitetaan keskiviikkona 8.9. Klubipäivä on nyt täten keskiviikko.
Vieraaksemme saapuu EVAn uusi, elokuussa aloittanut johtaja Matti Apunen joka halua puhua rationaalisesta optimismista. Aloitamme poikkeuksellisesti kello 16.00 tasan.

Matti Apunen siirtyi nykyiseen tehtäväänsä Tampereen valtamedian Aamulehden vastaavan päätoimittajan paikalta. Apunen toimi aiemmin myös lehden kultturitoimittajana erikoisalanaan elokuva. Aiheeseen liittyen Apunen julkaisi 1989 yhdessä Matti Wuoren sekä Helena Yläsen kanssa kirjan Krzysztof Kieślowskista. 1997-98 Matti Apunen oli Image-lehden päätoimittajana. Täytti 20.8 50v.

Vuonna 1974 perustetu Elinkeinoelämän Valtuuskunta on ollut merkittävä tekijä maamme kulissien takaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja suunnanmäärityksessä. Erityisesti Max Jakobsonin kaudella 70- ja 80-luvuilla EVAlla oli vahvasti sormensa ajan hermolla. Järjestö on toiminut johtavien suomalaisten yritysten ja rahoituslaitosten tiiviinä vuorovaiktusverkostona. Valtuuskunnan toimeliaisuus hiipui 90-luvun lopussa. Kun fundamentaalivasemmiston uhka oli torjuttu, Suomi saatettu rahaliiton ja EU:n jäseneksi hiljeni EVAkin. Vuoden 2001 terrori kuitenkin herätti Elinkeinoelämän Valtuuskunnan uuteen aikaan ja toimintaa alkoi taasen viritä. Matti Apusen edeltäjänä EVAn johtajana toimi Risto E. J. Penttilä.
-Lisätietoja EVAsta: http://www.eva.fi/eva/

MATTI APUNEN KLUBILLA:

Omaa aikaamme luonnehtii ikävä atmosfääri, pitkä trendi jota voisimme nimittää rakenteelliseksi pessimismiksi. Asiat menevät johdonmukaisesti huonompaan suuntaan. Tilanne eskaloituu, pian se ei ole kenenkään hallittavissa. Tällainen ilmapiiri on ollut vallalla ainakin 20-30 vuotta, monien asioiden kohdalla pidempäänkin.

Mutta jos näin todella olisi asioiden laita, tulisi meidän nähdä runsaasti rappion merkkejä ympärillämme. Jos näin olisi, pitäisi elämänlaatumme olla merkittävästi heikentynyt. Onko näin? Itse asiassa edes lähivuosina kokemamme syvimmän laman aikana elintasomme ei ole juurikaan hetkahtanut.

Kari Palonen: PARLAMENTARISMI OBJEKTIIVISUUDEN IDEAALITYYPPINÄ

-vapaasti uudelleen muotoiltu versio filosofiklubin seminaarissa 22.5. 2010 pidetystä esityksestä


Viimeistään akateemisista peruskursseista lähtien meidät on totutettu ajattelemaan, että tiede on objektiivista jos mikä, ja politiikka ei sitä ainakaan ole eikä voikaan olla. Tähän eroon vedottaessa siteerataan usein Max Weberiä, hänen kahta Münchenissä ylioppilaille pitämää esitelmäänsä Wissenschaft als Beruf (pidetty syksyllä 1917) ja Politik als Beruf (pidetty tammikuussa 1919), jotka Weber julkaisi erikseen mutta samanaikaisesti kesällä 1919. Nämä esitelmät on nyt myös julkaistu suomeksi nimellä Tiede ja politiikka (Tampere: Vastapaino; saksaksi ne löytyvät yhdessä niteetä Max-Weber-Studienausgabe 1/17, Tübingen: Mohr 1994).

Tässä esityksessä kyseenalaistan molemmat nämä ”totuudet”. Max Weberiä hieman toisin lukien ja eri teksteihin huomion kiinnittäen väitän, että hän näkee myös vahvoja yhtäläisyyksiä tieteen ja politiikan välillä. Toisin sanoen tiedettä inhimillisenä toimintana ja käytäntönä lukien sitä voi käsitellä keskeneräisenä politiikkana, jossa ei tarvitse samalla tavalla ”liata käsiään” kuin muussa politiikassa, mutta jossa tutkijan operaatiot ja niille asetettavat kriteerit ovat suurelta osalta samoja kuin poliitikon. Eikä kukaan muu kuin juuri Max Weber ole tulkinnut ”objektiivisuuden” käsitettä uudelleen siten, että sen malliesimerkiksi tulee parlamentaarinen politiikka.

Haavisto kysyi: missä, millä ja miksi?

Sähköklubin poliittisten asioiden v.t. tarkastaja norkoili hyvässä seurassa tiistaina 29.6. Bulevardin kulmilla Helsingissä, kun hän haistoi palaneen käryä Sinebrychoffin taidemuseon kohdilla. Pekanpäivänä sisäpihalla sijaitsevaan ravitsemustilaan olikin vaivihkaa kokoontunut rymittymä avaamaan kampanjaa päivänsankari Haaviston nostamiseksi Tarja Halosen seuraajaksi vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Ensimmäisiä vaunuja oltiin näköjään kiinnittämässä uuteen veturiin. No, mikäs siinä, tuumi tarkastaja ja totesi, että aurinkoisen illansuun voisi tämän ydinvoimamurheen keskellä käyttää huonomminkin.

Pekka Haavisto kävi paikalla toteamassa tilanteen. Lyhyessä puheenvuorossaan hän sanoi painokkaasti, että jos tällaiseen hommaan ryhdytään, on vakavasti paneuduttava ainakin kolmeen maamme tulevaisuutta koskettavaan suureen kysymykseen: missä maailmassa me elämme, millä me tulemme toimeen, ja miksi tähän ryhdytään.

Mitkä tekijät, maat ja maanosat muotoilevat maailmanlaajuista elinympäristöämme? Aasian ja Afrikan asemien ja vaikutusvallan muutokset asettavat suuren haasteen ja muovaavat sitä pelikenttää, jossa Suomikin toimii. On myös turha kuvitella, että EU voisi ratkaista suuret kysymykset puolestamme.

Toiseksi on kysyttävä, millä Suomi tulee toimeen. Taloudelliseen toimintaan on saatava uusia ideoita ja yritysmuotoja. Haavisto viittasi myös taannoiseen vierailuun SITRAssa, jossa esiin nousi mielenkiintoinen kysymys: onko Nokia jonkin muotoutumassa olevan uuden ilmausta vai sittenkin teollisuusyhteiskunnan viimeisiä hönkäyksiä?

Kolmanneksi on kysyttävä, miksi. Mitkä ovat ne syvät kulttuuriset arvot, joiden puolesta haluamme toimia - miksi tähän toimeen ryhdymme.

Puheenvuoron jälkeen veturin pannuhuoneessa riitti monenlaista hiilenheittäjää, kun kampanja aloitti höyryn nostattamisen paikallaolijoiden lappaessa osuuksiaan juuri avattuun uuniin.

Tarkastaja pohti asiaa Kantin jos toisenkin valossa. Lienee kohtuullista, että Klubilla on joukossaan edes yksi ehdokas myös tulevissa presidentinvaaleissa, tuumi tarkastaja lopuksi.

Kesäpäivän seisauksesta yms.

Valitettavasti astrofysikaalisen osastomme koko johtokunta on kadonnut lomailemaan johonkin. Haluamme kuitenkin muistuttaa juhannuksen viettoon valmistautuvia huomioimaan tarkasti hetken 21.6.2010. kellonaika on tarkistettava. AF osasto tarkentaa asian tuotapikaa.

Ps. Toisin kuin luulisi, blogin vahdit seuraavat liikennekuriakin kaikkialla. 20.6. kello 8.45 paikallista aikaa Kaliforniassa, Ojaiin kaupungissa on havaittu tavanomaisen joustovaran yli mennyt tapaus. Osoitteessa 1302 East Avenue vaaleansininen Chevrolet ajoi tarkkailijamme ohitse lainelaudat sijoitettuna poikittain siten, jotta kummaltakin sivulta ikkunoista ulos sojotti metrin verran em. lautoja. Ei auta selitykset nyt laisinkaan. Joten ollaanpa varuillaan kaiken aikaa, tarkkailijamme saattavat poltella piippuaan milloin tuollakin.


Tarkennus seisovaan kesäpäivään

Kesäpäivänseisaus: 21. kesäkuuta kello 14.28.

Tuolloin Aurinko on 23 astetta taivaanekvaattorin pohjoispuolella ja korkeimmillaan. Etelä-Suomessa se nousee 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.

Samana päivänä Aurinko siirtyy eläinradalla Härän kuviosta Kaksosiin, sillä kesäpäivän seisauspiste on näiden tähdistöjen rajamailla.

Horoskoopin mukaan Aurinko siirtyy Kravun merkkiin kesäpäivän seisauksena. Tästä syystä pohjoista kääntöpiiriä kutsutaan Kravun kääntöpiiriksi. Varttuneemmat lukijat muistanevat amerikkalaisen kirjailijan Henry Millerin kohutun romaanin Kravun kääntöpiiri.

21.6. Aurinko aivan kuin seisahtuu hetkeksi taivaalla ja alkaa sitten laskea siirtyäkseen syyspäivän tasauksena - n.21. syyskuuta - eteläiselle pallonpuoliskolle. Kesäpäivän seisauksena pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on pisimmillään ja yö lyhyimmillään. Aurinko on Helsingissä viisi ja Oulussa kaksi tuntia horisontin alapuolella. Pohjoisella napapiirillä Aurinko ei laske vaan käy taivaanrannassa pohjoisessa horisontissa.

(21.6. - M. af Heurlin)

Klubin 1. perinteinen kevätsymposium

Klubin jo perinteeksi muodostunut 1. kevätsymposium pidettiin 22.5. Aino Ackten huvilan upeissa maisemissa hyvän sään aikana Laajasalossa.

Lapin filosofi Toivo Salonen käsitteli avauksessaan "Aikamme filosofia ja järjen käytännöllisyys" aihettaan tavalla, joka viritti kiihkeän keskustelun, jonka lomassa mm. Christer Pursiainen ihmetteli, haikallaanko tässä todellakin mennyttä aikaa, jossa professorit opastavat kuulijoitaan ilmiselvästi juovuksissa!

Aterioinnin jälkeen pianisti Minna Pöllänen vaivutti kuulijakunnan kevyeen transsiin Bach-, Chopin- ja Debussy -tulkinnoilaan ulkoa kantautuvien mustarastaiden liverrysten säestyksellä. Lopuksi akatemiaprofessori Kari Palonen kehotti kuulijoita erinomaisessa alustuksessaan perehtymään hieman tarkemmin demokratian ja parlamentarismin syvyyksiin. Kiistattomana Weber-auktoriteettina Palonen myös komensi kuulijakuntaa hylkäämään Frankfurtin koulukunnan avuttomat Weber-tulkinnat. Lisää tarinaa symposiumista tulossa.

Klubi jättäytyy nyt kesätauolle ja jatkaa matkaansa syyskuussa. Klubipäivä keskiviikko.

Haluamme kuitenkin muistuttaa, että Sähköklubi valvoo koko ajan! Joten ollaanpa sivistyneesti siellä maailmassa.

Klubin pyöräilyjaos testaa: Hakamäentien uusi pyörätie

Klubin pyöräilyjaos on huolissaan polkupyöräilijöiden turvallisuudesta ja etenemismahdollisuuksista kaupunkiliikenteessä. Jaos kävi testaamassa Hakamäentien uuden pyörätien Helsingissä Käpylän ja Haagan välissä antaakseen arvionsa Tiehallinnon ja Destian kyvystä ottaa huomioon nykypyöräilijän tarpeet.

Klubi yhtyy mm. Kaupunkifillari-blogissa esitettyyn arvioon, että Hakamäentien pyörätien alikulkuja edeltävät mutkat ja kiemurat ovat turhan jyrkkiä, ja näkyvyys alikulkuihin ja risteämiin tullessa joskus heikko. Autoilla mennään siis Hakamäentietä suoraan, mutta polkupyörille on tehty monenmoista kiemuraa, joista osa vaarallisen jyrkkiä.

Klubi kehottaakin pyöräilijöitä pitämään kiinni oikeuksistaan liikennesuunnittelussa esimerkiksi liittymällä Helsingin polkupyöräilijöihin HePoon, joka puheenjohtajansa Petri Sipilän johdolla on tarmokkaasti ajanut pyöräilijöiden asemaa jo liikennesuunnittelusta alkaen.

Saatana saapui eduskuntaan?

Eduskunnan Kreikka-keskustelussa 12.5.2010 käytettiin yhteensä 122 puheenvuoroa, joihin voi tutustua täältä.  Klubin puheenvuorovalinta on tällä kertaa kansanedustaja Ilkka Kantolan puheenvuoro, joka suurelta osin käsitteli pahuuden historiaa, ja kuuluu varmasti mielenkiintoisimpiin eduskunnassa käytettyihin teologisiin puheenvuoroihin. Ohessa keskeiset sitaatit, koko puheenvuoron voi lukea täältä.

"Arvoisa rouva puhemies! Saatanan mukaan vetäminen tähän keskusteluun on kiinnostava maailmankatsomuksellinen veto, jonka juuret ovat 2 500 vuoden takana.

Kapteeni, sotatieteen tohtori Jarno Limnéll: Suomen uhkakuvat ja kriisinhallintapolitiikka

Tohtori Jarno Limnéll, 36, on huomattavassa, viime syksynä ilmestyneessä väitöskirjassaan Suomen uhkakuvapolitiikka 2000-luvun alussa nostanut esiin turvallisuus- ja uhkapuheiden taustalla vaikuttavia julkilausumattomia tekijöitä, jotka liittyvät enemmän taisteluun rajallisista resursseista kuin konkreettisiin turvallisuusuhkiin.

VTT Markku Kivinen: Venäjä tänään ja huomenna

Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimukseen keskittyvän Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen on väitellyt sosiologiasta 1989. Ennen nykyistä virkaansa Kivinen on ollut tutkijana niin Neuvostoliitossa kuin Suomen Akatemiassakin, sosiologian professorina Lapin yliopistossa sekä vierailevana professorina Michiganissa, Yhdysvalloissa. Venäjää koskevia tutkimuksia ja kirjallisuutta Kivinen on julkaissut 80-luvulta alkaen. Vuonna 2002 ilmestyi hänen englanninkielinen teoksensa Progress and Chaos (Kikimora Publications, 2002), sosiologinen analyysi, jossa nykyistä Venäjää tarkastellaan vallan, luokkasuhteiden ja kulttuuristen rakenteiden näkökulmista.

FK Seppo Linnaluoto: Johdatus maailmankaikkeuteen

Seppo Linnaluodolla, s. 1948 Helsingissä, on monipuolinen kokemus tähtitieteestä. Hän on harrastanut sitä lukioikäisestä alkaen ja aloitti havaintojen teon Helsingin Pajamäen tähtitornissa. Tultuaan ylioppilaaksi 1967 Linnaluoto aloitti opintonsa Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksella. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1980 toimien opintojensa ohella muun muassa observaattorina, assistenttina, laboratorioinsinöörinä ja tuntiopettajana.

Timo Aarniala im memoriam

6.7.1945 - 12.3.2010

Timo Aarnialaa pidetään taiteilijana, joka loi ja viitoitti erityisesti suomalaista underground-estetiikkaa. Tämäkin on varmasti totta. Keräilyharvinaisuus "Salaisuuden varjo - seikkailuja ja ihmiskohtaloita" syntyi vuonna 1969 (Ultra-tuote). Se ammensi amerikkalaisesta populaarikulttuurista, erityisesti sarjakuvista, science fictionista, elokuvasta ja kohutapahtumista ja sotki ne hervottomalla tavalla sekaisin paljastaen todellisuutta paremmin kuin se itse.

TTK Juha Kuisma: Tulkinta Suomen taloustilanteesta

Pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja Juha Kuisma, 55, opiskeli filosofiaa ja kansantaloustiedettä Jyväskylän yliopistossa. Juurensa Kuismalla on nuorsuomalaisessa fennomaniassa, sen alkiolaisessa muunnoksessa.

Opiskeluaikoinaan Jyväskylässä hän oli aktivisti yliopiston uutta luovassa filosofisessa ja poliittisessa toiminnassa. Kuisma oli myös mukana 1979 perustetun Genesis-lehden piirissä. Hän oli yksi harvoista perinteisen puoluetaustan omaavista nuorista tutkijoista, jotka tarttuivat varhain uusien liikkeiden ja esivihreiden asettamaan haasteeseen. Esimerkkeinä Uuden Ajan Aura -lehdessä (1976-82) ilmestyneet Miksi ekologi ei ala analysoida urbaania alitajuntaansa (5/79), Uskon lähde tiedon valossa (3-4/81) sekä Maisema (2/82).

Klubin pääsiäisuutinen: Sammon arvoitus ratkaistu!

Ei sanat salahan joua,
Eikä luottehet lovehen,
Mahti ei mene maan rakohon,
Vaikka mahtajat menevät.

Kuva: Unto Pusa / Sammon taonta

Kalevalan sammolle on monta selitystä. Varhaisimmat sammon selitykset ovat jumalankuva (Elias Lönnrot 1839), talismani (M.A. Castrén 1841), mylly tai huhmar (Jacob Grimm 1845), aurinko (Anton Schiefner 1850), kannellinen aarrearkku (D.E.D. Europaeus 1854), noitarumpu (J.A. Friis 1868), metallikilpi (J.C. Brown 1892), lohikäärmelaiva (K.B. Wiklund 1902) ja maailmanpatsas, huipentuen pohjantähteen, jonka ympäri tähtitaivas kiertää / maailmanpatsasta esittävä kulttipatsas (Uno Holmberg 1918).

Washington: Kalevalasta sormusten herraan

Suomen suurlähetystössä Washingtonissa on avattu näyttely "Mytologia - Kalevalasta Taru sormusten herraan". Näyttely tutustuttaa myyttisten tarinoiden maailmaan, jonka innoittamana myös Taru sormusten herrasta –trilogian kirjoittaja J.R.R. Tolkien loi omia hahmojaan. Näyttelyssä tarina kerrotaan vaikuttavien Kalevala-kuvasuurennosten, valokuvien, taustoittavien videoiden, elokuvien ja rockvideoiden avulla.

Gallén-Kallelan klassisen Sammon ryöstö -maalauksen rinnalle on Washingtonissa nostettu taiteilija Markku Laakson Elvis-Väinämöinen ja valokuvaaja Jouko Lehtolan vaikuttava kuva tatuoidusta Sammon ryöstöstä.

Tulossa klubille: Taloutta, maailmankaikkeutta ja Venäjää

Klubi kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 6.4. klo 17.00, jolloin pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja, TTK Juha Kuisma alustaa, otsikko "Tulkinta Suomen taloustilanteesta".

Tähtitieteilijä, FK Seppo Linnaluoto avaa tiistaina 27.4. klo 17.00 aiheena "Johdatus maailmankaikkeuteen".

Aleksanteri-instituutin johtaja, VTT Markku Kivinen tulee Klubille tiistaina 4.5. klo 17.00 ja alustaa teemasta "Venäjä tänään ja huomenna".

Jorma Elovaara: Vesimiehen aika su 28.3.

Radio Suomessa sunnuntaina 28.3.2010 klo 20:04 "Olipa kerran radio" -sarjassa Jorma Elovaaran psykedeelinen ohjelma Vesimiehen aika vuodelta 1970. Pentti Kemppainen on kuvannut Elovaaran legendaarista Vesimiehen aikaa näin:

"Elovaara vei kuulijat salatieteiden hämyyn. Psykedeeliseen musiikkiin taidokkaasti kiedotuissa juonnoissa selviteltiin kuulijalle astraalitason ilmiöitä, kuten kolmiulotteisen ja neliuloitteisen maailman välistä eroa, henkiolentojen kanssa toimeen tulemista, noidanpyörteitä, viisasten kiveä ja siitä lähteviä säteitä tai vaikkapa uponnutta Atlantista."

Ylen Elävä arkisto: Jorma Elovaara Vesimiehen ajassa

Kevätpäivän tasaus 20.3. kello 19.32

Klubi esittää: Kevätpäivän tasauksesta yleinen juhlapäivä.

Maan kansalaisia ja muita olentoja yhdistää vuoden kierrossa neljä erikoista päivää: kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus, syyspäivän tasaus sekä talvipäivän seisaus. Klubi esittää, että näistä päivistä tehtäisiin niiden arvolle sopivat yhteiset, maanlaajuiset juhlapäivät. Klubin tähtitieteellisen jaoston esimies Markku af Heurlin selvittää tarkemmin kevätpäivän tasauksen ulottuvuuksia. Kiitämme myös Ursan Seppo Linnaluotoa taustatuesta.

Markku af Heurlin: Tasauksesta

Minua ovat aina lapsuudesta alkaen viehättäneet ilmaukset kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus, syyspäivän tasaus sekä talvipäivän seisaus.

Kevätpäivän tasauksena aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpallolta pohjoiselle eli ylittää taivaan ekvaattorin. Aikoinaan, n. 2000 vuotta sitten, aurinko siirtyi kevätpäivän tasauksena eläinradalla Kalojen tähtikuviosta Oinaan tähtikuvioon. Tätä jaottelua käytämme edelleen eläinradan huoneissa.

Tutkija, tohtori Sam Inkinen: Nykyaikoja etsimässä - Havaintoja Zeitgeist-virtauksista

Tutkija, tohtori Sam Inkinen: Nykyaikoja etsimässä. Havaintoja Zeitgeist-virtauksista, ajan hengestä ja hengettömyydestä.

Sam Inkinen on tohtoriksi väitellyt media- ja kulttuuritutkija, kirjailija sekä semiootikko. Inkisen intohimon erityisinä kohteina ovat aikalaisdiagnoosi, kulttuurihistoria sekä tulevaisuuden hahmottaminen.

Inkisen väitöskirja Teknokokemus ja Zeitgeist. Digitaalisen mediakulttuurin yhteisöjä, utopioita ja avantgarde-virtauksia (2000), keskittyi uuden mediateknologian, informaatioyhteiskunnan ja digitaalisen kulttuurin ilmiökentän tarkasteluun.

Tutkija Isa Merikallio: Onhan verkossakin elämää?

Tutkija, toimitusjohtaja Isa Merikallio: Onko verkossa elämää - miten maailman valloittanut sähköinen vuorovaikutus vaikuttaa ihmiseen?

Isa Merikallio on opiskellut oikeustiedettä ja psykologiaa Helsingin yliopistossa. Vuodesta 1995 lähtien hän on toiminut tutkijana sekä liikkeenjohdon konsulttina erityisalanaan ihmisen käyttäytymisen ja valintojen tiedostamattomat motiivit ja mielikuvat. Merikallio on myös konsultointiyritys Redera Oy:n sekä valmennusyritys Ironwisen vetäjä.

Ohjaaja Nasima Razmyar: Naisten asema Afganistanissa

Nasima Razmyar on perehtynyt ja tehnyt työtä maahanmuuttajanaisten kanssa. Aiemmin hän toimi heidän kohtaamansa väkivaltaproblematiikan parissa. Tällä hetkellä Nasima Razmyar työskentelee Monika-Naiset liitossa MoniNaisten talohankkeessa, jonka tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajanaisten kotoutumista Suomeen. Avauksessaan Nasima Razmyar tarkastelee myös uskonnon asemaa, tasa-arvokysymyksiä sekä naisten koulutusmahdollisuuksia Afganistanissa.

Linkkejä:
Nasima Razmyar valittiin Vuoden pakolaisnaiseksi 8.3.2010
Nasima Razmyarin haastattelu YLE:ssä 14.11.2009
UNIFEM Naisten ja tyttöjen asema Afganistanissa
Global Finland Afganistanin naisista
Guardian-lehden esittely kansanedustaja Malalai Joyasta
Eduskunnan keskustelu Afganistanin tilanteesta 18.2.2010
Naistoimittajien koulutushanke Afganistanissa

Lehtori Mervi Kannelniemi: Hilda Huntuvuoren ihmeellinen elämä

Englannin kielen lehtori Mervi Kannelniemi toimii parhaillaan viransijaisena vuonna 1894 perustetussa Päivölän kansanopistossa. Täällä Kannelniemi tutustui omana aikanaan yli 50 vuotta opiston johtokunnassa vaikuttaneeseen Hilda Huntuvuoreen. Huntuvuori oli syntynyt 1887 ja hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1910. Opettajantoimensa ohella Huntuvuori oli intohimoinen historian harrastaja sekä tutkija. Suomen esihistoriaan liittyvät väitöskirjan esityöt kuitenkin tuhoutuivat Huntuvuoren koulun tulipalossa Sääksmäellä ja työ jäi kesken. Vai jäikö? Mervi Kannelniemen alustavat tutkimukset Huntuvuoren elämänvaiheisiin nostavat esiin monia avoimia kysymyksiä.

Toimittaja Erkki Hiltunen: Mielikuva, kieli ja kuva

Tutkija ja toimittaja Erkki Hiltunen on vuosia perehtynyt ja selvittänyt kielen ja ajattelun rakenteita.

Hiltunen on ollut mukana norjalaisen tutkijan ja psykologin Frode J.Strömnesin työryhmässä, jossa on tarkasteltu indoeurooppalaisen ja suomalaisugrilaisen kielitaustan vaikutuksia maailmankuvaan ja ajattelun tapaan. Omassa maasamme elämän- ja tuotannon tapamme ovat peräisin pääosin indoeurooppalaisesta maailmasta. Varhaislapsuudessa omaksumamme ei-indoeurooppalainen kielemme synnyttää mielenkiintoisen jännitteen kohdatessaan koulu-, opiskelu- ja työelämäämme hallitsevan toisen perinteen.

--

Linkkejä:
Pasi Heikura: Ajattelurakennelmat kielten takana
Jaan Kaplinski: Toisina Euroopassa
Juhani Pallasmaa: Huomioita kodin fenomenologiasta

FT Vesa Niskanen: Sumea logiikka - uusi näkökulma päättelyyn ja mallinnukseen

"Kun me tarkastelemme niin sanotun todellisuuden ilmiöitä, pyrimme kuvailemaan, ymmärtämään ja selittämään niitä etsimällä ilmiöille ominaisia säännönmukaisuuksia, perusrakenteita ja toimintaperiaatteita."

(Vesa A.Niskanen: Sumea logiikka - kirkasta älyä ja mallinnusta. WSOY 2003, s.6)

Runoilija Risto Ahti: Mistä tulen, missä olen, minne menen

Totuus ei ole salaisuus, se on aivan ihmisen vieressä, pilkkapuheen takana. Jokainen viisaus saa hullun nimen, siinä salaisuuksien salaisuus, tässä seinä, jonka läpi et näe, tässä kieli, jota et hulluksi tulematta opi. / Suutele julkisesti, unohda maailma! / Nosta pääsi ylös, yksinäisyys huimaa, pidä selkäsi suorassa, avaa lihasi, revi käärinliinasi!

(Risto Ahti: Puutarhajuhlat vanhassa piispan huvilassa, WSOY 2008, s. 36)

VTT Erkki Tuomioja: Voidaanko maailma pelastaa?

- Historioitsijan näkökulma maailman tilaan ja tulevaisuuteen -

"The Future is here with us today"

VTT, kansanedustaja Erkki Tuomioja, s. 1946, on yksi maamme pitkäaikaisimmista ja merkittävimmistä poliittisista toimijoista. Tuomioja oli jo 1963 mukana perustamassa Helsingin Teinien Yhteiskunnallista Seuraa, joka avasi tietä Teiniliiton politisoitumiselle ja koko 60-luvun radikalismille. Erkki Tuomioja on myös pitkän linjan Sadankomitealainen. Ydin-lehden päätoimittajana hän toimi 1977-1991.

YTL Eero Ojanen: Henki, sivistys, ylitajunta

Eero Ojanen, s.1954, valmistui yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta ja on vuodesta 1984 toiminut vapaana kirjoittajana, toimittajana sekä kirjallisuuden ja filosofian opettajana. Vuonna 1974 ilmestyneestä nuorisoromaanista lähtien hän on julkaissut kolmisenkymmentä kirjaa, joista suurin osa käsittele omaperäisellä tavalla filosofisia kysymyksiä. Samassa hengessä Ojanen on tehnyt YLE:n Radioteatterille kuunnelmia vuodesta 1993 alkaen.