Klubilla keskiviikkona 23.3. klo 17.00: Viestintäjohtaja Jyrki Iivonen: FILOSOFIKIRJAILIJA AYN RAND JA AMERIKKALAISUUDEN PERUSTEET

My philosophy, in essence, is the concept of man as a heroic being, with his own happiness as the moral purpose of his life, with productive achievement as his noblest activity, and reason as his only absolute.

—Ayn Rand

Puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen on yhtenä harvoista suomalaisista perehtynyt Pietarissa 1905 syntyneen ja sieltä 1926 Yhdysvaltoihin emigroituneen kirjailijafilosofi Ayn Randin tuotantoon. Yhdysvalloissa Randin tuotanto, erityisesti hänen aateromaaninsa ATLAS SHRUGGED sekä THE FOUNTAINHEAD, on saavuttanut lähes vastaavan aseman kuin meillä Väinö Linnan tuotanto oman maansa peruseetoksen heijastajina.

Kirjallisen tuotantonsa ohella Rand on saavuttanut mainetta myös filosofina ja omanlaatuisensa maailmankatsomuksen - Objektivismin - luojana. Randin ajattelua voidaan ymmärtää myös omanlaisena eksistentialismi-muunnoksena. Rand on todennut, että hän antoi ajattelulleen Objektivismi-nimen, koska olemassaoloa olemuksen sijaan ensisijaisena pitävä filosofinen lähestymistapa oli hänen aikanaan jo kiteytynyt Eksistentialismiksi.

Jyrki Iivonen:
AYN RANDIN ELÄMÄ JA AJATTELU

Maailmankirjallisuuden käsitteeseeen sisältyy ajatus siitä, että yksittäisten kirjailijoiden teokset ylittävät kansainvälisiä rajoja ja leviävät maasta toiseen. Yleensä tällaiset teokset ulottavat
vaikutuksensa myös meille Suomeen. Joskus maailmankirjallisuuden helmeksi katsottu teos tai kirjailija ei kuitenkaan saa suomenkielistä asua. Tällöin on yleensä kyse siitä, että asianomainen teos tai kirjailija on vain kriitikoiden ja pienen asianharrastajien piirin suosiossa, mutta ei saavuta suuren yleisön vastakaikua. Joskus harvoin käy niin, että myös suuren yleisön suosioon päässyt teos tai kirjailija ei pääse lainkaan suomalaisten lukijoiden ulottuville. Yksi tällainen tapaus esitellään seuraavassa.

Järistysten varjossa - politiikan vahtiviikot

Varmaa on ainoastaan tietämättömyys ja sattuma

-A.Kare Klubilla 9.3.

Tänään Japanin rannikon edustalle iskenyt ankara maanjäristys ja sen perässä hurjannäköinen tsunami tempaa maailman huomion uuteen kohteeseen. Lisätietojen vyöryessä tuhon mittakaava on valtava. Useissa Japanin ydinvoimaloissa on ongelmia. Fukushiman voimalan ydin on sulamassa. Ydinvoimalassa tapahtui juuri voimakas räjähdys...

Samaan aikaan Pohjois-Afrikka kuohuu ja pakottaa maailmanpolitiikkaa vaivalloisesti uuteen asentoon. Uudet selitykset pitkistä veljeilyistä nyt kaatuvien diktaattorien kanssa tuodaan julki.

Kaiken keskellä täälläpäin paine politiikan pannuhuoneissa nousee. Vaaleissa politiikan taide hakee jälleen uusiakin tekijöitä. Hommat on hoidettava vaikka luonnon voimien edessä olemmekin sattumien armoilla. Klubin kautta kulkeneista ehdolla taitavat olla ainakin Pekka Haavisto, Nasima Razmyar sekä Erkki Tuomioja. Haavistohan on yksi harvoista Afrikan nykytilan ja alueen toimijoiden tuntijoista. Afgaanitaustainen Nasima Razmyar voisi muun esimerkillisen toimintansa ohessa avata kysymystä Islamin reformaatiosta. Erkki Tuomioja puolestaan näytti, että suomalainenkin voi seisoa suorana ja itsenäisenä suurimman vallan ulkopoliittisen johdon edessä. Tämähän ei kaikille näytä kelpaavan. Kuka nyt oikeastaan on Isänmaan asialla? Isänmaan? Entä luonnonvoimien..

Poltiikan vahtiviikkoja hyödyntää jokatapauksessa Klubin yhteistyökumppani Kriittinen korkeakoulu järjestämällä Demos ry.n kanssa Helsingin yliopistolla luentosarjan

Huomisen politiikka - suomalaiset ajatuspajat ja yhteiskunnan suuret haasteet.

Kaikki tilaisudet ovat manantisin kello 18-20 Porthanian salissa PIII.

14.3. Ajatuspajat ja yhteiskunnallisen muutoksen teoria: Aleksi Neuvonen, Demos ry. Miten suomalaiset työllistyvät tulevaisuudessa. Karina Jutila. e2

21.3. Miten suomalaiset työllistyvät osa 2. Green New Deal? Marja Jallinoja, VISIO. Kommentti Ruurik Holm, Vasemmistofoorumi.

28.3. Monikulttuurinen Suomi. Puheenvuoro 1. Ilkka Vuorikuitu, Kalevi Sorsa -säätiö. 2. puheenvuoro Mikko Autio, Visio

4.4. Terveydenhuolto tulevaisuudessa. Elisa Lipponen, K.Sorsa -säätiö

11.4. Päätösluento. Globalisaatio ajatuspajojen haasteena. Osmo Kuusi, VATT

Klubilla keskiviikkona 9.3. lo 17.00: Taiteilija Antero Kare: PITKÄ AIKA - TAITEILIJA HISTORIOITSIJANA

Taiteilija Antero Kare (s.1946) nousi esiin 70-luvulla yhtenä taiteilijaryhmä Elonkorjaajien kantavana voimana ja taitavana piirtäjänä. Kare on tullut tunnetuksi myös maalarina, veistäjänä sekä erityisesti suomalaisen biotaiteen pioneerina - mikrobeja ja bakteereja hyödyntävien elävien teosten tekijänä. Oman taiteellisen työnsä ohella Kare on toiminut vuosikymmeniä taiteen opettajana niin kotimaassa kuin ulkomailla lukuisissa oppilaitoksissa ja yliopistoissa. Kare oli perustamassa Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitosta ja toimi sen rehtorina 90-luvun alkuvuosina. Hän oli myös perustamassa Visuaalisten alojen kulttuurikeskusta New Yorkiin ja on toiminut sen hallituksen puheenjohtajana.

Antero Kare on tunnettu muinais- ja kalliomaalaustaiteen tutkija ja on muun kirjallisen tuotantonsa ohella toimittanut vuonna 2000 aihetta käsittelevän perusteoksen Myanndash - Rock Art in the Ancient Arctic.

Jan Simberg: Hugo Simberg - Maailmalla matkaaja, Tuonelan tutkaaja.

Didrichsenin taidemuseossa on nyt nähtävissä hieno Hugo Simbergin taidetta esittelevä näyttely. Näyttely on avoinna elokuun 28. päivään saakka. Hugo Simberg vietti lähes kaikki kesänsä Viipurinlahden luoteisrannalla sijaitsevassa Niemenlautan sukukartanossa ja loi siellä suuren osan hienoimmista töistään. Tästä näyttelyn nimi Hugo Simberg ja Niemenlautta. Teemme 18.5. poikkeusklubin Simberg-näyttelyyn. Taidemuseo löytyy Helsingin Kuusisaaresta osoitteesta Kuusilahdenkuja 1.

Näyttelyn avajaisissa helmikuun alkupuolella Hugon pojanpoika Jan Simberg piti oheisen puheen ja antoi ystävällisesti luvan julkaista teksti täällä.

Kuolema.

Siirtyminen olotilasta toiseen. Pelottava mörkö, aina läsna elomme jokaisena päivänä. Näin kuoleman tavallisesti käsitämme.

Mutta eräällä miehellä oli aivan oma näkemyksensä asiasta. Hän katsoi kuolemaa kasvoihin ja hymyili sille.

Hugo Simberg näki päivänvalon Haminassa juhannuspäivänä 1873. Hän syntyi kaksosena everstin suurperheeseen, jossa isä Niclaksen ensimmäisestä avioliitosta oli syntynyt 9 lasta, joista vain muutama oli elossa Hugon syntyessä.

Isän toisesta avioliitossa hänelle syntyi 8 sisarusta, jotka kaikki elivät melko pitkään. Vanhin sisar Mathilda nai Emil Andersinin vuonna 1891, ja tätä kautta Niemenlautan kartano Viipurin kupeessa tuli Hugolle hyvin tutuksi. Niemenlautassa hän vietti lähes kaikki kesänsä, ja vuonna 1908 sinne rakennettin Hugolle oma ateljeerakennus.

Mutta palatkaamme Haminaan, jossa Hugo kävi suomenkielistä kansakoulua. Kielikysymyksen Hugo oli ratkaissut erikoisella tavalla - hän kirjoitti ruotsiksi, mutta puhui suomea. 8-vuotiaana oli edessä muutto Viipuriin.