Huomio: Kalevalan päivä

Mainittava: KU, Viikkolehti 28.2.2014, s. 22

SIVISTYS LUO UUTTA

Seppo Niemelä filosofiklubilla 26. 2. 2014

Sivistyksen tekee vaikeasti lähestyttäväksi käsitteen moniulotteisuus. Sivistyshistoria on kertomus siitä valtavasta määrästä luovaa työtä, jota ihminen on olemassaolonsa aikana tehnyt eri puolilla maailmaa tutkiessaan olemassaolon ja sen mukana toden, oikean, kauniin, hyvän ja myös pyhän kysymyksiä. On syntynyt monia, myös keskenään kilpailevia käsityksiä siitä, mitä sivistys on. Sivistysten saavutukset antavat pohjan nykyajan sivistymiselle. Sivistystyö ei kuitenkaan ensisijaisesti tarkoita menneen luovan työn tulosten opettamista. Näin tekemällä syntyy kyllä oppinut, mutta ei sivistynyt. Sivistystyön ydintä on sivistysteoreetikkojen mukaan sen luovuuden ja innovatiivisuuden herättäminen, jolla aiemmatkin saavutukset on tehty.

Pauli Siljanderin mukaan sivistys pedagogisena käsitteenä on perimmiltään idea uutta luovasta toiminnasta; käsitteen ydintä on muotoutuminen, hahmon rakentaminen ja uuden luominen. Lisäksi hän toteaa, että sivistys on prosessikäsite. Myös sosiaalipedagogiikka perustuu Juha Hämäläisen mukaan sivistysteoriaan. Siinä sivistys käsitetään ihmisen kehityspotentiaaliin perustuvaksi inhimillisen kasvun prosessiksi. Sivistys luovana toimintana avaa sivistystyölle viisi sivistyspedagogiikan kannalta oleellista kiinnekohtaa:

Jokainen ihminen on yksilöllisen perimänsä ja elämäntilanteensa vuoksi (i) ainutlaatuinen; sivistyminen on omaehtoinen, autenttinen, uutta luovana ennakoimaton oppimisprosessi, joka painottaa yksilön vapautta todellistaa itseään uudella tavalla.

Sivistyminen etenee itsen (persoonallisuuden, potentiaalinen) ja sosiokulttuurisen ympäristön (ii) vuorovaikutuksena. Vuorovaikutus tekee ihmisestä peruuttamattomasti sosiaalisen olennon; ihmisestä tulee ihminen vasta yhteisössä.

Siljander (2008, 75) tiivistää sivistysprosessin tavoitteen: ihminen kasvaa (iii) omaehtoisesti toimintakykyiseksi subjektiksi samalla kun hän rakentaa yksilöllistä identiteettiään eli vastausta siihen, kuka minä olen ja keihin minä kuulun. Tavoite on myös sivistystyön käytännön kannalta oleellinen.

Sivistys (iv) kuuluu kaikille. Jokainen voi sivistyä. Sivistys ei jaa etuoikeuksia. Usein sivistystyössä on kannettu huolta ihmisistä, jotka sosiaalisen aseman, perhetaustan, ohuen koulutuksen tai muista syistä eivät ole päässeet omakohtaisen toimintakyvyn alkuun.

Luovana prosessina sivistykseen sisältyy ajatus (v) olemassa olevan ylittämisestä ja paremmasta maailmasta. Uudet sukupolvet eivät pärjää muuttuvassa maailmassa edellisten antaman sivistysperinnön varassa. Perinnön kehittäminen on elinehto. Nykytila on tästä hyvä esimerkki: tarvitaan uusi sivistys kohtaamaan ekologiset ja globaalin talouden ongelmat.

Perustuslaki 16 §

Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

Klubi ke 26.2. klo 17.00. FT Seppo Niemelä: Sivistys ja sivistyspedagogiikka.

Keskiviikkona vieraaksemme saapuu FT Seppo Niemelä. Niemelän aihe Sivistys ja sivistyspedagogiikka liikkuu osin samoissa maisemissa kuin edelliset Kant- ja Schiller -istuntomme.

Seppo Niemelä aktivoitui sivistyspolitiikkaan toimiessaan Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajana 1968 – 1969 ja heti perään Ylioppilaslehden päätoimittajana 1970 – 1971.

Korpilahden Alkio-opiston opetttajana vuosina 1976 - 1982 Seppo Niemelä johdatteli nuorisoa kohti alkiolaista sivistysihannetta. 

Santeri A.

1983 – 1991 Niemelä toimi jälleen päätoimittajana, ensin Lallissa ja sittemmin Suomenmaassa kunnes siirtyi Maaseudun sivistysliiton toiminnanjohtajaksi ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön pääsihteeriksi. 2003 – 2006 Niemelä oli kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja.

Työuran jälkeen Seppo Niemelä väitteli pohjoismaisesta kansansivistystraditiosta. Väitös tarkastelee kansansivistyksen taustoja 1700-luvun valistusajattelusta asti ja selvittää tanskalaisen kansanopiston, ruotsalaisen opintopiirin ja suomalaisen nuorisoseuran traditioita. Huomattavia hahmoja tutkimuksessa ovat mm. Immanuel Kant, Johann Gottfried Herder, N.F.S.Grundtvig ja Santeri Alkio. 

Tervetuloa

Klubi ke 19.2.2014 klo 17.00: FM Pirkko Holmberg: Schillerin Kirjeitä ihmisen esteettisestä kasvatuksesta

Keskiviikkona 19.2. vieraaksemme saapuu FM Pirkko Holmberg Turusta. Istunnon teemana on Friedrich Schiller (1759 - 1805) ja erityisesti hänen klassikkoteoksensa Kirjeitä ihmisen esteettisestä kasvatuksesta (1794).

Teos julkaistiin suomenkielellä viime vuonna Tutkijaliiton toimesta.  Pirkko Holmberg on kääntänyt teoksen ja varustanut sen valaisevalla esipuheella.

- Holmerg on valmistunut maisteriksi Helsingin Yliopistosta estetiikan oppiaineesta vuonna 2011. Lopputyö käsitteli J. W. von Goethen taideteorian luonnonfilosofisia taustoja. Kanditutkielman Holmerg teki Steinerista. Pirkko Holmberg on toiminut huomattavan verkkokulttuurilehti mustekala.info:n päätoimittajana 2011 - 2013.


Schillerin teos oli tarkastelun kohteena Tutkijaliiton istunnossa marraskuussa . Keskustelu jatkui Schillerin teemoista joulukuussa myös Turussa.

Holmbergin teema silloittaa istuntoa mainioon Kant-iltaan, jonka Vesa Oittinen loihti viime kerralla. Valistuksen ja Romantiikan teemat saavat lisävaloa Weimarin suunnalta.

Tervetuloa

5.2.2014, Runebergin päivä

Ruuneperin jengi 1846. J.L. ja Fredrika vasemmalla

Löjtnanten dröjde. "Vår kamp blir hård,
Man forcerar med framgång bron,
Vår förtrupp sviktar i Kauppila gård,
Där den trycks av en hel bataljon,
Armén är bestört, allt går på sin hals;
Vad order ges, vad befalls?"

"Jo, att ni sätter er vackert ned
Och får er kuvert i skick;
Och sen ni fått den, så ät i fred,
Och sen ni ätit, så drick,
Och sen ni druckit, så ät än mer,
Där har ni order, jag ber."

- Yllä Johan Ludvigin runo Vänrikki Stoolin tarinoista. Runon Sandels suomennos on vielä tarkastelun alla.
Valinta MafH.
. . . . . .
Runebergin päivän kunniaksi Iina Armila on valinnut
Fredrikan ajatuksen tulevaisuudesta:

"Minä rakastan uutta aikaa,
tuota nuorta, eteenpäin rientävää.
Jumalan kiitos,
minä voin koko sieluni syvyydestä riemuita siitä,
että maailma edistyy,
ja se edistyy todellakin."

- Kirjeestä Augusta Walleniukselle .