tiistai 22. joulukuuta 2015

Markku af Heurlin: TALVIPÄIVÄN SEISAUKSEN POSTILLA 22.12.2015



TALVIPÄIVÄN SEISAUS ON TÄNÄ VUONNA  22.12.2015 KLO 6.48

Tänä vuonna talvipäivän seisaus osuu 22. päiväksi joulukuuta, tarkemmin sanoen vielä pimeään aikaan, aamuyöksi,  Suomen aikaa klo 6.48.  Päivä on Raafaelin tai Rafaelin nimipäivä. Helsingin horisontin mukaan aurinko nousee klo 9.24 ja laskee klo 15.13, josta päivät alkavat pidentyä, ensin hitaammin sitten nopeammin.
Talven odotus. Kuva: Oskar Puuppola, lisäys J.von Kottby

Viikoa aikaisemmin aurinko oli noussut 9.18 ja laskenut 15.12. Viikon päästä aurinko nousee 9.25 ja laskee 15.19. Päivä on siis yhdessä viikossa lyhentynyt 5 minuutilla ja pitenee seuraavan viikon aikana viidellä minuutilla.

Seisauksessa aurinko on Suomesta katsottuna alimmillaan Jousimiehen (Sagittarius) tähdistössä, jonne se oli siirtynyt Kärmeenkantajan (Ophiuchus) tähdistöstä 18.12., ja on 23 astetta taivaanpallon ekvaattorin eteläpuolella. Päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhimmillään ja yö pisimmillään. Etelä-Suomessa Aurinko nousee keskipäivällä etelässä ollessaan vain 7 asteen ja Oulussa 2 asteen korkeudelle. Utsjoella Aurinko on keskipäivällä pari astetta horisontin alapuolella, mutta kirkkalla säällä päivällä on sinertävä valaistus..

lauantai 19. joulukuuta 2015

Klubijuhlan 16.12.2015 jälkikuva

Klubijuhlassa 16.12.2015 oli kohtuullinen meininki.

- Matti Remes esitti hienosti venäläisen ja suomalaisen kansanlaulun ja Iina Armila säesti. Iina otti myös yhden alustajan poisjäännin puolesta ad hoc -haasteen vastaan ja selvitti sen mallikkaasti. Jaakko Vilja puhui energisesti hitaudesta ja tauon jälkeeen Eero Tarastin kvintetti esitti Sibeliuksen pianokvintetin yleisön vaatimuksesta kokonaisuudessaan. Koko kamari jytisi. Flyygeliä soittaneen Eeron lisäksi yhtyeessä soittivat Lauri Rantamoijanen (sello), Elias Lassfolk (1. viulu), Olivia Holladay (2. viulu) ja Mikko Metsälampi (alttoviulu).





- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005