maanantai 25. toukokuuta 2015

SÄHKÖSANOMAUUTISET URPONPÄIVÄNÄ 25.5,2015

Tänään on Urpon eli Urbanuksen päivä. Tämä on kaikkien urbaanisti
ajattelevien juhlapäivä.

Älkämme kuitenkaan unohtako maalaisia juuriamme:
Urpon päivän tienoilla ilmat alkavat lämmetä kunnolla. Laajalla alueella
Etelä-Suomesta Keski-Pohjanmaalle päivää on pidetty varsinaisen kesän
alkuna. »Urpo suveksi sääntää, Perttu (24. elokuuta) toiseksi kääntää».
Kesää otettiin vastaan kylpemällä ensimmäistä kertaa uusilla vastoilla.
Kesän ensimmäisenä päivänä Urpo määritteli myös kesän sään - tosin olemalla sen vastakohta. Jos tänä päivänä kuljetaan paitasillaan, kesä värjötellään turkin kanssa. Päivä myös sulki maamiehen kouran ja päätti kevään kylvöt.

Urbanus-nimisiä (nimi tarkoittaa myös hienostunutta) paaveja on ollut kaiken kaikkiaan kahdeksan,ensimmäinen 222 - 230.

Tässä lyhyesti kahdesta viimeisestä.

Paavi Urbanus VII (s. 4. elokuuta 1521, Rooma - k. 27. syyskuuta 1590,
Rooma; syntyjään Giovanni Battista Castagna)
oli lyhimpään hallinnut paavi historiassa ja hän toimi paavina 15. syyskuuta 1590 – 27. syyskuuta 1590.

Ainoa häntä lyhyemmän ajan paavina toiminut oli ainoastaan kolme päivää
hallinnut Stefanus II, jota ei nykyisin lasketa paaviksi, koska hän kuoli
kolmantena päivänä valinnastaan ennen kuin hänet ehdittiin vihkiä piispaksi.

Urbanus VII oli 15. syyskuuta 1590 tapahtuneesta valinnastaan lähtien
paavina ainoastaan 13 päivää, sillä hän kuoli 27. syyskuuta , eikä siis
myrkytetty.

Paavi Urbanus VIII, syntymänimeltään Maffeo Barberini, (huhtikuu 1568 – 29. heinäkuuta 1644) oli paavina 6. elokuuta 1623 – 29. heinäkuuta 1644.
Urbanus VIII:n paaviuden aikana Galileo Galilei kutsuttiin vuonna 1633
inkvisition uhalla Rooman perumaan luonnontieteellisiä uskomuksiaan.[2]
Urbanus VIII
Urbanus 8.
oli myös viimeinen merkittävää nepotismia harjoittanut paavi. Hänen perheenjäsenensä vaurastuivat valtakauden aikana niin paljon, että Urbanus VIII:n aikalaiset arvelivat hänen pikemminkin rakentavan Barberinin dynastiaa kuin hallitsevan katolista kirkkoa.
Hänen suosikkeihinsa kuului myös kuvanveistäjä Gian Lorenzo Bernini, jolta paavi tilasi Pietarinkirkkoon pääalttarin apostoli Pietarin hautapaikan päälle, Michelangelon luoman pääkupolin alle. Bernini suunnitteli myös Urbanuksen hautamuistomerkin Pietarinkirkkoon.
”Mitä eivät tuhonneet barbaarit, sen  tuhosivat barberinit.”


H-mann

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Klubin kevätkauden päätös ke 20.5.2015 klo 17.00. DI, FT Tuomas Kuronen: Johtajuus merkityksen luojana

Kevätkauden päätösklubi ke 20.5. klo 17.00.

DI, FT Tuomas Kuronen: Johtajuus merkityksen luojana.

Keskiviikkona 20.5. klo 17.00 vieraaksemme kevätkauden päätökseen saapuu DI, FT Tuomas Kuronen.

Kuronen väitteli  2011 Aalto-yliopistossa tutkielmallaan Ritual in constructing strategic leadership mythologies. Väitöksessään Kuronen tarkasteli UKK:n kalastusvalokuvia ja sitä, miten näillä rakennettiin johtajuusmytologiaa.
Tuomas Kuronen hyödynsi selvityksessään mm. Claude Lévi-Straussin sekä Roland Barthesin ideoita.

Kuronen toimii opetustehtävissä sekä MPKK:ssa että Hankenilla, erikoisaloinaan johtajuustutkimus, tutkimusmenetelmät sekä tieteenfilosofia.

Tervetuloa
 

lauantai 9. toukokuuta 2015

Guggenheim-poikkeusklubi pe 15.5. klo 16.00

Klubin keväinen taideretki menee Taidehalliin perjantaina 15.5. kello neljältä - siis klo 16.00.
Hallissa on esillä pääkaupunkiimme kaavaillun Guggenheimin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun parhaimmistoon valittuja teoksia.

Tarkasteluun johdattelijana toimii FT, kuvataiteilija ja arkkitehtuurin tutkija Kimmo Sarje.

Sarje on julkaissut useita filosofiaan, taiteisiin ja arkkitehtuuriin liittyviä kirjoja. Näistä mainittakoon esim. vuonna 1985 ilmestynyt teos Anders Chydeniuksen liberaali ajattelu ja sen lähteitä. Vuonna 1989 päivänvalon näki Romantiikka ja postmoderni -teos. Sarjen väitöskirja liittyi arkkitehtuuriin ja vuonna 2000 ilmestyi väitöksen pohjalta teos Sigurd Frosteruksen modernin käsite. Maailmankatsomus ja arkkitehtuuri.

Kimmo Sarjen taideteoksia on mm. Nykytaiteen museon, Helsingin kaupungin taidemuseon sekä Amos Andersonin taidemuseon kokoelmissa. Kimmo on tekijänä mukana myös 17.5.2015 saakka aukiolevassa Design-museon Postmodernismi 1980 - 95 -näyttelyssä.

- Taidehallin osoite: Nervanderinkatu 3, Helsinki. Tervetuloa.

lauantai 2. toukokuuta 2015

1. ilmoitus kesäkuun seminaarista


Filosofiklubi järjestää yhdessä Kulttuurikeskus Sofian ja Kriittisen korkeakoulun kanssa seminaarin:

Itä, Länsi ja rauha

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli, 1903
Lauantaina 6.6.2015 klo 12–17.30

Seminaarin paikka:  Kulttuurikeskus Sofia, Kallvikinniementie 35, Helsinki.

Seminaarissa tarkastellaan Idän ja Lännen sekä Itä- ja Länsi-Euroopan uskonnollista, filosofista ja yhteiskunnallista perintöä sekä kansainvälisen oikeuden ja rauhan kysymyksiä.

- Alustajina sinologi Pertti Seppälä, filosofi Toivo Salonen, professori Lauri Hannikainen ja metropoliitta Ambrosius. Kommentojina filosofi Eero Ojanen ja YTT Tapio Varis.
Seppälä, Salonen, Hannikainen, Ambrosius
Hinta 25 euroa, sis. lounaan ja päiväkahvin. Maksetaan paikan päällä.
Ilmoittautuminen 5.6. mennessä: reception@sofia.fi tai puh. 010-277 900.

Seminaarin ohjelma:

Tuloteet ja -kahvit (12 - 12.30)

12.30: Avaussanat: Filosofiklubin vetäjä Juha Olavinen

12.35 - 13.15: Sinologi Pertti Seppälä: Kiinan filosofioiden ja uskontojen moninaisuus.
13.15 - 13.55: Filosofi Toivo Salonen: Varhainen filosofia ja filosofia perennis 
13.55 -14.15: Kommentti edellisiin: Filosofi, Kriittisen tj. Eero Ojanen.

Lounastauko 14.15 - 15.15

15.15 - 15.55
: Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen: Kansainvälisestä oikeudesta ja sen rikkomuksista idässä ja lännessä.
15.55 - 16.35: Metropoliitta Ambrosius: Oikeus ja rauha
16.35 - 16.55: Kommentti edellisiin: YTT Tapio Varis
16.55 - 17.30 Paneelikeskustelu: Alustajat sekä kommentoijat.
Tarja Kallio-Tamminen


- Seminaarin puheenjohtajana toimii FT Tarja Kallio-Tamminen

Tervetuloa

- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005