Syyspäivän tasaus tänään torstaina 22.9.2016 kello 17.21

Täällä Tatra, kuuluuko..      Kuva M af Heurlin

Ulkomaankirjeenvaihtajamme (v.t.) Markku af Heurlin on parhaillaan jossain Tatralla, josta käsin hän on ystävällisesti lähettänyt seuraavan muistutuksen huomattavasta maanlaajuisesta merkkipäivästä eli syyspäivän tasauksesta.

- - - - - - - -
Syyspäivän tasaus on tänä vuonna Suomessa torstaina 22.9. kello 17.21, universaaliaikaa eli hieman vanhanaikaisesti sanottuna Greenwichin keskiaikaa klo 14.21. Täällä Tatralla hetki  on 16.21 , koska kello on tunnin Suomen ja Baltian aikaa jäljessä. Tasauspäivinä päivä ja yö ovat jokseenkin yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla. Päivä hieman pidempi varsikin korkeilla leveysasteilla, koska nykyään auringonlasku määritellään siitä, kun auringonkehrän yläreuna on alittanut horisontin.

Ilta- ja aamuhämärän pituus on 42 minuuttia, ts. vuoden lyhin samoin kuin kevätpäivän tasauksena. Kesälkuun 22. päivä hämärä kestää 'tunnin ja 12 minuuttia.  Joulukuun 22. päivänä hämäryys on 58 minuutin mittainen.

Hämärä, oikeammin porvarillinen hämärä, päättyy siihen kun aurinko on laskenut 6 asetta horisontin alapuoleela. Sitten alkaa pimeys tai tarkemmin sanoen merenkulullinen hämärä, jolloin horisontin vielä erottaa ja siten tähtien korkeudet pystyy mittamaan. Tämä kestää siihen saakka kunnes aurinko on 12 astetta horisontin alapuolella.

Tähtitieteellisen hämärän aikana aurinko on 12 – 18 asetta horisontin alapuolella. Käytännössä on tällöin täysin pimeää, Kun aurinko on laskenut 18 asetta horisontin alapuolelle, tropiikissa runsas tunti auringonlaskun jälkeen, alkaa tähtitieteellinen pimeys, jolloin valaistus 1/400 000 osa siitä, mitä se on auringon ollessa horisontissa.

Hämärän aikaan ainakin kirkkaalla säällä pystyy tekemään ulkotöitä.
Metsässä voi silti olla aivan pimeää vaikka avoimen taivaan alla vielä näkisikin.

Huomasin sen kerran Nuuksiossa. Olin siellä marraskuussa 1995 koko päivän viemässä poikia larppausharjoituksiin. Kun siirryin illan suussa avoimelta alueelta metsään, oli täysin pimeää eikä polkua erottanut. Fikkari tietenkin autossa. Pystyin erottamaan kulkutien siitä, että sora narskui kauklahtelaisesta suutarinliikkeestä hankkimieni sovjetskii-upseerinsaappaitteni alla.

Viime vuonna syyspäivän tasaus oli 23.9. Karkauspäivä ja se seikka, että vuoden pituus on 365,2422 päivää, siirisivät sitä minuutilleen 18 tuntia aiemmas ja edelliseen päivään. Kevätpäivän tasauksessa ero oli 6t 15min. Erot johtuvat siitä, että aurinko ei kulje täysin tasaista ympyrärataa vaan ellipsiä, jonka eksentetrisyys on n 1,7 prosentia.

Radan pystyy piirtämään harpilla: 10 cm säteellä piirrettynä auringon keskipiste olisi vajata 2 mm ympyrän keskipisteestä. Rata eroaa ympyrän kehästä vähemmän kuin harpin viivan verran.Tällaisessa piirroksessa auringon läpimitta olisi vajaan millimetri ja maan n. 1/100 mm.

Olen viettämässä pidempää lomaa ja parantelemassa terveyttäni täällä itäisillä Alpeilla Slovakian Tatralla. Lähikaupungilla vekkuli nimi Poprad (saksaksi Deutschendorf). Hotellini Avalanche on n. 18 km kaupungista luoteeseen Ŝtolán kylässä. Se on rakennettu 1940.

Kuva: MafH

Vuoristohotelleja sekä tomivia että hylättyjä täällä piisaa. Ajattelin viettää joitain öitä Grand Hotel Budapest -tunnelmissa, mutta tämä hotelli oli suljettu, onneksi vielä hoidettu.

Naapurissani oleva hotelli on aivan autio. Nurmikko hoidettu ja alin kerros siivottu. Rakennus siis kuuluu rakastamaani teemaan studia corruptoria.

Ehkä ensi vuonna menen jatkamaan Zauberg-suunnitelmaani Tohtori Guhran sanatorioon Vysoké Tatryyn eli Korkealle Tatralle.

Poprad on viehättävä 55.000 asukkaan kaupunki, jolta lähtee kapearaiteinen rautatie n. 500 metriä korkeammalle vuoristoon. Kaupunki itsessään on 672 metrin korkeudella vaikkaa näyttää olevan alangolla.

Erinomaisia ulkoilumaastoja ja somia pikku kyliä ympärillä. Maaliskylien pienisssä oluttuvissa myös vielä vallitsee kaurismäkeläinen sivistysihanne.

Täällä 49 asteen leveydellä, siiis 11 astetta ja noin 1200 kilometriä Helsiki etgelämpänä hämärä selvästi laskeutuu nopeammin. Katuvalojakaan eiole turhan kanssa, joten on muutenkin pimeämpää kuin Etelä-Suomessa.

Astrologisesti aurinko siirtyy 22.9. Neitsyeen (Virgo) merkistä (huoneesta) Vaa’an ( Libra) merkkiin. Aurinko on taivaalla siirtynyt 17.9. Leijonan tähdistöstä Neitsyen tähdistöön.

Auringon alapuolella on Korppi (Corvus) ja yläpuolella Bereniken hiukset (Coma Berenices). Sanoin Jupiter on lähellä aurinkoa, lähimpänä 26.9. Mutta emme voi tätä nähdä, sillä auringon kirkkaus, tai oikeamin auringosta ilmakehäään sironnut valo peittäää tähitaivaan, Taivas on sininen sen vuoksi, että ilmamolekyylit sirottvat eniten sinistä valoa, jonka aallonpituus on lyhyin. Tämän opin aikoinani teoreettisen fysiikan sähködynamiikan luennoilla; juuri muuta niistä ei sitten päähän jäänytkään.

Syyspäivän tasauksena Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle. Toisella tavalla sanottuna: päiväntasauksena ekliptika eli auringon näennäinen rata taivaanpallolla leikkaa päiväntasaajan eli ekvaattorin tason.

Englanniksi ja ranskaksi tasaus on equinoxe ja latinaksi aequinoctium (aequus sama ja nox, yö.). Saksalaksi Äquinoktium tai Tagundnacht-gleiche, tanskaksi Jævndøgn, ruotsiksi dagjämning, viroksi võrdpäevsus ehk ekvinoktsium ja slovakiaksi enakonočje

Syyspäivän tasauksen tienoilla päivä lyhenee nopeimmin, noin 6 minuuttia vuorokaudessa. Puolipäivän hetkellä, kun aurinko on etelässä ja korkeimmillaan klo 13.13.n (elämme vielä tänä vuonna 30.10. saakka kesäaikaa) aurinko on Helsingissä 30 asteen korkeudella. Talo heittää korkeuttaan n 1,7 kertaa pidemmän varjon, ja parisen tuntia myöhemmin kaksi kertaa itseään pidemmän varjon.

Maurinpäivä

Tänä ja myös ensivuonna syyspäivän tasaus on Maurinpäivänä. Mauri on lyhentymä roomalaisetsa nimestä Mauritius, joka merkitsee marokkalaista, mauretanialaista mauria tai "murjaania" . Sana tulee kreikankielen sanasta maurós (μαυρός), joka osapuillen tarkoittaa tummaa tai lähes mustaa.

Suomalaisessa kalenterissa nimi on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1908. Katoliessa pyhimyskalenterissa se on vuonna 302 kuolleen marttyyrin ja Sveitsin suojeluspyhmimyksen Pyhän Maurtiuksen muistopäivä. Mauritiuksen saari, nykyään Britannian alaisuudesta 1968 itenäistynyt valtio Intian valtameressä Madagaskarista itään oli saanut nimensä vuonna 1598 Alankomaiden yhtyneiden maakuntien silloisen valtionhoitajan Morits (Mauritz) Oranialaisen, Villhem Oranialaisen (tai Vilhelm Vaiteliaan) pojan mukaan.

Mauri Antero Nummisen lisäksi kaksi Mauria ansaitsee päivän erikoismaininnan

Gustaf Mauritz Armfelt – suomalainen ratsastaja

Kreivi Gustaf Mauritz Armfelt (suomeksi usein myös Kustaa Mauri), syntyi 31.3. 1757 Tarvasjoella, Varinais-Suomssa, nykyisen Liedon alueella ja kuoli 57-vuotiaana 19. elokuuta Tsarskoje selossa, Pietarin lähellä. Alueella sijaistee Pietari I:n puolisolleen Katariinalle rakentama palatsi, josta sitten tuli tsaarien keäsresidenssi, kuuluisa Meripihkahuoneestaan. Nykyään kaupungin nimi on Pushkin, kuuluisan runoilijan ja kaupungissa sijainneen lyseon kasvatin mukaan.

Armfeltin, “Pohjolan Alkiabiadeen” voi sanoa viettäneen hyvin värikkään elämän. Erittäin lahjakas ja kunnianhimoinen hän oli, ehkä liikaakin niin pieneen maahan kuin Ruotsi-Suomeen.

Armfelt oli ajoittin kuninkaan suosiossa valtansa huipulla, ja välillä vankeudessa ja tuomittuna poissaolevana kuolemaan salaliitosta. Hän oli sekä hovimies että teatterimies – nimitettin teatteriansioistaan hänen aloitteestaan perustetun Ruotsin Akatemian jäseneksi – lisäksi diplomaati ja sotilas, arvoltaan jalkaväenkenraali. Hän oli myös Kunink. Turun Akatemian ja myöhemmin Turun Keisarillisen Akatemian kansleri.

Hävityn Suomen sodan jälkeen 1809 Ruotsissa tehdyssä vallankaappauksessa kuningas Kustaa IV – muuten mainettaan parempi – syöstiin vallasta ja tosiasialliseksi hallitsijaksi valittiin Napoleonin kenraali, nykyisen hallitsijasuvun kantaisä Jean Baptiste Bernadotte, kuninkaana Kaarle XIV Juhana. Häntäkin oli elämä kolhinut: “Minusta, joka sentään kerran olin Ranskan marsalkka, on tullut vain Ruotsin kunigas.”

Ammfelt ei vointu uuta hallitsijaa hyväksyä, kerrankin periaatten miehenä. Hän muutit Venäjän vallan alle tulleseen Suomeen vuonna 1811. Siellä vaikutiu monella merkittäävllä tavalla maame asioihin ja sen autonomisen aseman luomiseen. Hänen aloitteestaan Vanha Suommi, johon kuuluivat mm. Viipuri ja Laatokan Karjala liitettiin hallinnollisesti Suomeen. Armfelt toimi myös Suomen vt. kenraalikuvernöörinä ruhtinas Michael Barclay de Tollyn jälkeen ja kreivi Fabian Steinheilmin edeltäjänä.

Armfelt ajoi suomalaisille suhteellisen itsenäistä asemaa omana kansakuntana. Hän kirjoitti keisarille virkakirjeen Nöyrä selonteko Suomen oloista (1810), jossa hän propagoi pyrkimystään: ”Rauhamme ja menestyksemme riippuu siitä, että me rehellisesti ja täydellisesti muutumme suomalaisiksi”.

Suomalaisuus oli Armfeltille tavoite, jota kohti voitiin ja tuli pyrkiä. Samaan aikaan eräät akatemian edustajat suhtautuivat Suomen uuteen asemaan skeptisesti. Aura-seurassa – siis Vanhan ajan Aurassa -vaikuttanut Johan Jakob Tengström, arkkipiispan ja isoisoisoenoni Jakob Tengströmin veljenpoika ja vävy, myöhemmin käytännöllisen filosofian professori, pelkäsi maan kulttuurin luisuvan Venäjän vallan alla alaspäin eikä hän löytänyt suomalaisuudesta mitään omintakeista.

Armfelt taas puhui suomalaisen kasvatuksen puolesta ja kutsui ”kanaljoiksi” sellaisia, jotka eivät tahtoneet olla suomalaisia. Sittemmin kansalliseksi herättäjäksi nimitetyn Adolf Ivar Arwidssonin suuhun laitettu lentävä lause ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia” (”Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar”. Väärin käännetty, pitäisi käääntää: tulkaamme siis suomalaisiksi), oli jo Armfeltin piirin johtolauseena.

Hallinollisesti ja aattellisesti Amrfel tedusti lähinnä valistunutta itsevaltiutta tai oikeammin valistunutta ylimysvaltaa, kansan parhaaksi ja hyväksi. Ei siis mitään populistista höpoötystä.

Kolmas Mauri, kirjailija Mauri Sariola (1924 - 1985) laati Armfeltista mukaanstempaavvan elämäkerran Suomalainen ratsastaja (1977). Tunnettu ja suosittu rikoskirjailija, ehkä kohtuuttomasti arvioitu.. Aina rahavaikeuḱsissa.”Tuloni ovat ruhtinaalliset, mutta menoni suuriruhtinaalliset.”

Armfeltin mukaan on Helsingissä nimetty kaksikin katua: Maurinkatu Kruununhaassa ja Armfeltintie Eirassa.

Maurinkadun eli Kruununhaan Alko on Hleisngin vanhin. Nykyisellä paikallaan se on ollut joulukuusta 1952. Toinen samanalainen pysyviä arvoja edustava myyntikonttori on pääesikunnan naapurissa Fabianinkadulla. Upseeristo on ainakin varhemmin muodostanut tälle liikelaitokselle merkittävän pysyvän asiakaskunnan.

Tästä oli hauska jutella pääsesikunnassa kanslistina toimineen tuttavani kanssa. Tutustuimme yhden asuntoyhtiön hallituksessa; kokouksien yhteydessä jultetiin kaikkea mukavaa, kun asiat oli käsitelty.

Mauri-myrsky

1.–22. syyskuuta 1982 oli yksi voimakmapia myskyjä maassamme. Niin voimaks, että nimi on jäänyt mieleen. Mauri.

Metsätuhoja, yhteensä miljoonia kuutiometrejä havaittiin laajalla alueella, joka ulottui Oulusta Inariin saakka ulottuvalla alueella. Maa-alueiden suurin 10 minuutin keskiarvo tuulen nopeudesta mitattiin Oulussa ja se oli 19 metriä sekunnissa. ( 9 boforia eli kova tuuli). Merialueiden voimakkain keskituuli, 29 metriä sekunnissa (10 – 11 boforia, myrsky), mitattiin Vaasan lähellä Moikipäässä, Korsnäsin pohjoisosasssa. Korsnäs on Manner.-Suomen läntisin kunta. Puuskissa tuulennopeus nousi 40–50 metriin sekunnissa. Tuuli mm. paiskoi tuhansia kiloja painavia veneitä pitkällekin maalle.

Kuolonuhreina myrsky vei Torniossa saaressa komamäkistään suojaan hakeneen pariskunnan. Myrskytuulen voimasta mökki irtosi maasta ja kulkeutui veden pinnalla kilometrin verran murskautuen mantereen rantakallioihin. 

Tuulen lisäksi tuhoja aiheutti korkealle noussut merivesi, joka tuhosi Kemin ja Tornion venesatamat. Suurin virallinen vedenkorkeusmittaus on Kemistä, +201 cm.

Korkein mitattu vedenkorkeus Helsingissä oli 151 cm keskimääräistä korkeammalla (9.1.2005), matalin -93 cm (28.1.2010). Kesällä 2005 vesi oli noussut niin korkealle, että Kauppatorille tuotiin paperipaaleja suojamaan rakennuksia tulvalta.

Tässä tasauksen malja Tatralla, Kempinski-hotellin parvekkeella. Paikallista tasausaikaa  16.21, tasan. 

Terveisiä täältä

Markku af Heurlin