tiistai 26. syyskuuta 2017

CAROLUS ENCKELL ON KUOLLUT


Carolus, 24.5.1945 - 25.9.2017

Kuva: Antero Kare

Caroluksen vene ilman kuljettajaa
Kuva: Katriina Mäkinen

maanantai 25. syyskuuta 2017

Klubilla ke 27.9.2017 klo 18.00. Pertti Seppälä: Kiinan pehmeistä vaikuttamiskeinoista


Klubilla 27.9. sinologi Pertti Seppälä: Kiinan pehmeä vaikuttaminen eli soft power

Kiina on viime vuosina lisännyt huomattavasti pehmeään vaikuttamiseen kuluttamiaan määrärahoja. Joidenkin arvioiden mukaan Kiina käyttää näihin tarkoituksiin n. 10 miljardia dollaria vuodessa.


Kiina pyrkii monin tavoin parantaman ryvettynyttä imagoaan. Diktatuurista ei tosin tekemälläkään saa mitään kaunotarta! Mutta Kiinallekin on tietysti tärkeää, miten se nähdään ja mielletään maailmalla.

Soft power tarkoittaa sananmukaisesti pehmeää voimaa (kiinaksi ruan shili), tai ehkä toisin sanoin pehmeää vaikuttamista. Kyse on eräänlaisesta suostuttelemisesta. Termin loi vuonna 1990 amerikkalainen Harvardin yliopiston professori Joseph Nye. Soft powerin vastakohtana on tietysti hard power eli kova voima, jolla tarkoitetaan sotilaallisia keinoja ja voimankäyttöä sekä talouspakotteita ja kauppasotaa.

Pehmeä voima tarkoittaa mielipiteiden muokkausta paljolti kulttuurituotteiden avulla, mutta myös omien poliittisten arvojen puolustamista sekä ulkopolitiikkaa.

Termin luonut Joseph Nye tiivistää soft powerin näin: "Soft power on sitä, kun jokin maa saa muut maat haluamaan, mitä se itse haluaa". Tai paradoksaalisesti: "Paras propaganda ei ole propagandaa." Kuulostaa aika kiinalaiselta!
 
Pertti Pursiaisen illassa
-      Pertti Seppälä on sinologi ja kiinalaiseen kulttuuriin perehtynyt tutkija ja kääntäjä, joka vierailee säännöllisesti ”keskustan valtakunnassa” ja on näin hyvin perillä myös maan pehmeistä vaikuttamisen keinoista. Viimeisin vierailu tapahtui elokuussa 2017. 

Tervetuloa.

perjantai 22. syyskuuta 2017

Syyspäiväntasaus tänään perjantaina 22.9.2017 klo 23.02 paikallista aikaa



Alustava huomio. JO

Syyspäivän tasauksena  aurinko, tarkemmin sanoen auringon keskipiste siirtyy pohjoiselta taivaanpallon puoliskolta eteläiselle. Tänä päivänä periaatteessa kaikkialla maapallolla päivä ja yö eli aika auringonnoususta sen laskuun ja laskusta nousuun ovat yhtä pitkiä eli tasan 12 tuntia
Ei tosin aivan tarkkaan. 70-luvun alussa kansainvälisellä sopimuksella siirryttiin järjestelmään, jossa auringon nousu ja määriteltiin sen yläreunan nousuksi todellisen eikä tähtitieteellisen horisontin mukaan. Otettiin siis huomioon myös ilmakehän aiheuttama valon taittuminen. Se tekee noin 35 kaariminuuttia, ja Helsingin korkeudella (n. 60º10’) yhdessä auringon kehrän läpimitan puolikkaan (15’) vähentää nousuaikaa vajaat 2 minuuttia. Tämän kuulin keväällä 1978 avomerilaivurin eli tähtitieteellisen merenkulun kurssilla opettajalta Stig Westerlundilta. Hyvä opettaja ja kiintoisa henkilö.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

FILOSOFIA 100-VUOTIAASSA SUOMESSA . Keskiviikkona 20.9.2017 klo 18.15 - 20.00 Tieteiden talolla yhteistilaisuus Suomen filosofisen yhdistyksen kanssa.


Filosofia 100-vuotiaassa Suomessa
 
Suomen filosofinen yhdistys järjestää Tieteiden talon (Kirkkokatu 6) salissa 104, yhteistyössä Filosofiklubin kanssa 20.9.2017 klo 18.15-20.00 tapahtuman ”Filosofia 100-vuotiaassa Suomessa". Tapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuotta, ja sen erityisenä kohdeyleisönä ovat uudet opiskelijat. Kaikki kiinnostuneet ovat kuitenkin tervetulleita.
Volanen, Heinämaa, Tuusvuori
Paneelikeskustelussa käsitellään erityisesti filosofian vaikuttavuutta yhteiskunnassa mm. pohtimalla sitä, onko filosofien ollut yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa osallistua suoraan julkiseen keskusteluun, vai onko epäsuorempi vaikuttaminen, akateemisen filosofian tutkimuksen kautta ollut tärkeämpää. Kutsutut puhujavieraat ovat Sara Heinämaa, Jarkko S. Tuusvuori ja Risto Volanen.
Pihlström, Olavinen
Tapahtuman paneelikeskustelua vetävät SFY:n puheenjohtaja Sami Pihlström sekä Filosofiklubin Otto Olavinen.

torstai 7. syyskuuta 2017

Klubin 9. vuosikerran syyskauden avaus keskiviikkona 13.9.2017 klo 18.00: Christer Pursiainen: EMANUEL JA FREDRIK. Hovicembalisti ja hänen kuninkaansa




Klubin vuoden 2017 syyskauden avaus on samalla VTT Christer Pursiaisen uuden kirjan julkistamistilaisuus. Pursiaisen uusin teos Emanuel ja Fredrik. Hovicembalisti ja hänen kuninkaansa (Docendo 2017) kertoo Fredrik II Suuren (1712 - 86) ja Carl Philip Emanuel Bachin (1714 - 88)  värikkäästä suhteesta


Christer Pursiainen
n
Emanuel Bach  ja Preussin kuningas Fredrik II Suuri (1712 - 86) olivat melkein samanikäisiä mutta yhteiskunta-asemaltaan, elämänpiiriltään ja luonteiltaan kovin erilaisia miehiä, jotka musiikki toi yhteen. Miten heidän elämänsä aikana maailma muuttui ja miten he siihen vaikuttivat?



Käsillä oleva kaksoiselämäkerta on sukellus 1700-luvun Preussiin ja Eurooppaan, seikkailu nousevan suurvallan maailmassa. Teos kuvaa yhtä lailla suurpolitiikkaa ja kulttuurihistoriaa kuin kahden yhteiskuntaluokan, aateliston ja nousevan pikkuporvariston, suhteita valistuksen aatemaailmassa.


Mutta ennen kaikkea kirja on kertomus sen kahdesta päähenkilöstä. Heidän elämänsä sivusivat toisiaan lähes päivittäin kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ne eivät koskaan kunnolla kietoutuneet yhteen. Juuri siksi näiden kahden kohtalon kautta piirtyy ajankuva, joka on yhtä värikäs ja ristiriitainen kuin tuon aikainen elämä itse.



Christer Pursiainen on valtiotieteen tohtori, joka työskentelee yhteiskuntaturvallisuuden professorina Norjassa ja kirjoittaa vapaa-aikanaan populäärihistoriallisia tietokirjoja.  Lisää tietoa kotisivuiltawww.christerpursiainen.com



Teos pitää sisällään kymmenkunta Heino Prunsveltin alkuperäispiirrosta, jotka  noudattavat aikakauden henkeä ja esikuvia. Prunsveltin suunnittelutoimisto sijaitsee Tallinnassa. 
Pekka Haavisto haastattelee Christeriä ja valistuksen hengessä tapahtuvan vapaan seurustelun ohella saamme kuulla aikakauden huilumusiikkia Ilari ja Katariina Lehtisen seurassa.  
______________________________

Christer Pursiaisen kirjan Emanuel ja Fredrik julkistamistilaisuus toi Klubille enemmän porukkaa kuin lääkäri määrää. Pekka Haavisto haastatteli Christeriä asiantuntevasti ja eloisasti ja sai varmasti kuulijakunnan tutkiskelemaan Pursiaisen mittavaa kaksoiselämänkertaa tarkasti ja perusteellisesti.  Christer itse varoitteli kuulijakuntaa ryhtymästä moiseen urakkaan, josta hän tosin ilmiselvasti on selvinnyt hengissä. kirjoittamiseen ryhtymisestä Christer kuulijoita painokkaasti varoitti  Lehtisen pariskunta soitti aikakauden huilumusiikkia ja klubiväki istui paikallaan kuin tatti
ja  protestoi ankarasti isännän ilmoitusta tauon alkamisesta reilun kahden tunnin maratonistunnon hillitsemiseksi.
Valistunut seuraelämä äityi ajoittain hieman korkeammille aallonpitoisuuksille,mutta kieltämättä klubi-ilta nosti riman kovin korkealle tulevia koitoksia silmälläpitäen. 




- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005