tiistai 6. huhtikuuta 2010

TTK Juha Kuisma:
Tulkinta Suomen taloustilanteesta

Pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja Juha Kuisma, 55, opiskeli filosofiaa ja kansantaloustiedettä Jyväskylän yliopistossa. Juurensa Kuismalla on nuorsuomalaisessa fennomaniassa, sen alkiolaisessa muunnoksessa.

Opiskeluaikoinaan Jyväskylässä hän oli aktivisti yliopiston uutta luovassa filosofisessa ja poliittisessa toiminnassa. Kuisma oli myös mukana 1979 perustetun Genesis-lehden piirissä. Hän oli yksi harvoista perinteisen puoluetaustan omaavista nuorista tutkijoista, jotka tarttuivat varhain uusien liikkeiden ja esivihreiden asettamaan haasteeseen. Esimerkkeinä Uuden Ajan Aura -lehdessä (1976-82) ilmestyneet Miksi ekologi ei ala analysoida urbaania alitajuntaansa (5/79), Uskon lähde tiedon valossa (3-4/81) sekä Maisema (2/82).

1980-luvulta lähtien Kuisma on toiminut toimittajana ja opettajana. Samanaikaisesti hän on ollut luomassa uudenlaista lähestymistapaa talouspolitiikkaan Keskustan sisällä. 90-luvun haastavina alkuvuosina Juha Kuisma toimi Esko Ahon talouspoliittisena neuvonantajana. Viime syksynä Kuisma nimitettiin pääministeri Matti Vanhasen uudeksi talouspoliittiseksi neuvonantajaksi. Vanhanen ja Kuisma ovat tunteneet toisensa jo pitkään.

Ennen nykyistä virkaansa Kuisma toimi neljän vuoden ajan Suomen maatalousmuseo Sarkan johtajana ja tätä ennen mm. Pirkanmaan kyläasiamiehenä.

Kuva Sääksmäen kirkosta, Magnus von Wright. Yksi varhain Sääksmäellä viihtyneistä taiteilijoista kuvasi maisemaa, jonka merkitystä Kuismakin on pohtinut. Grafiikanlehti on alun perin kuvituskuva teokseen Finland framstäldt i teckningar, 1845, kirj. Zachris Topelius.

Juha Kuisma on julkaissut lukuisia kirjoja. Mainittakoon tässä Suomen ekohistorian kartoittanut Tuli leivän antaa (Gummerus 1997) sekä omalaatuinen Lemmon arvoitus (Lempäälä-seura 2002). Lisäksi voidaan mainita laaja historiallinen katsaus viimeisen tuhannen vuoden elämään Kuisman kotikulmilla Lempäälässä, joka julkaistiin nimellä Lastunen Helsingin Sanomain Kuukausiliitteessä tammikuussa 1999.

Kuisma on myös mukana Suomen filosofisen yhdistyksen puheenjohtajan ja Helsingin yliopiston kanslerin Ilkka Niiniluodon vetämässä virallisenpuoleisessa ja moniosaista kirjasarjaa tuottavassa filosofisessa ja kulttuuripoliitisessa hankkeessa. Parhaillaan ryhmä on työstämässä uutta teosta, johon Kuisma kirjoittaa lähemmin talouden tilasta ja perusteista.

Klubi sai alkunsa vuosi sitten erään Juha Kuisman pitämän luennon jälkeen keskustelussa hänen, Eero Ojasen sekä Juha Olavisen kesken.

Linkkejä:
HS: Viherkepulainen Kuisma Vanhasen avustajaksi

--

Juha Kuisma: Tulkinta Suomen taloudesta


Talouden iso kuva

Missä olemme?

Menossa on yhtä aikaa taantuma 10 % pudotuksella ja globaali rakennemuutos työnjaossa, joka koskettaa erityisesti metsä- ja konepajateollisuutta, tietotekniikan kokoonpanoa ja telakoita. Kolmas iso taloudellisen toiminnan ehto on ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät toimenpiteet, jotka puolestaan avaavat uusia vihreän teollisuuden markkinoita.

Uusi tilastolöytö. Elinajanodote on noussut edellisestä tarkistuskerrasta peräti 9, 5 vuotta.

Eläkejärjestelmä on ketjukirje, jossa seuraavat polvet maksavat aina edellisen polven eläkkeet. Toisin kuin luulevat, ihmiset eivät itse maksa eläkkeitään. Ellei eläkkeitä lasketa, on yhtälön ratkaisemiseksi tehtävä 4 vuotta pitempään työtä. Tai nostettava veroja. Tai tehostettava tuottavuutta. Tuottavuuden tehostaminen on erityisen tärkeätä terveydenhoidossa, jossa 0,25% parannus vaikuttaisi samalla teholla kuin 1% parannus tuottavuudessa. Tai sitten on otettava lisää velkaa.

Voimme lohduttautua sillä, että hyvin monilla Euroopan mailla on paljon enemmän velkaa!

Valtio velkaantuu nyt, koska vie yhteiskuntaa yli kuopan ylläpitääksen hyvinvointia. Velka on tänään n. 34 % bkt:sta ja se kasvaa saavuttaen n. 110 mrd euron rajan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällöin velan osuus bkt:sta on n. 60%. Velan määrä ei ole keskeisin kysymys. Ratkaisevaa on velan osuus BKT:stä ja se, että velkaantuminen saadaan pysäytettyä ja tilanne vakiinnutettua.

Valtio saa velkaa sitä halvemmalla, mitä paremmassa kunnossa maan talous on. Tällä hetkellä kuntoa löytyy ja Suomella on rahamarkkkinoiden luottamusta ja olemme korkotasoissa Saksan peesissä. Jos tilanne heikkenee, jokainen 1% nousu velan korkotasossa mekitsisi noin yhtä miljardia euroa lisämaksua.

Euroopan Unionin jäsenyyden suurin hyöty Suomelle on tullut vakaasta rahasta ja maltillisesta korkotasosta. Yhteismarkkinalueella asuu yli 500 miljoonaa ihmistä.

Taloudellisessa tilanteessamme meillä ei ole varaa suuriin uudistuksiin 2010 – 2018, oli hallitus mikä tahansa.

Lisämurheita: Valtiolla ja kunnilla on käytössään yli 400 erilaista tietohallinto-ohjelmaa! Sitä se vauraus teettää. Virossa on vain yksi - olivat tarpeeksi köyhiä!

Tarkkaa taloudenpitoa. Sisäisillä siirroilla, menokuurilla, maltilla. Virkamiesvalta kasvaa tällaisessa tilanteessa.

Budjetin ulkopuoliset rahastot tarpeen jos kehykset kahlitsevat.

Länsiviennin näkökulmasta Suomi on saari, joka on puolet vuodesta jäässä. Kuljetuskustannukset tuovat reilusti takamatkaa.

Hintakilpailukykyymme maailman markkinoilla vaikuttaa edellisten vuosien suuret palkankorotukset.

Raaka-aineiden puolesta Suomella ei ole mitään Ruotsin malmien tai Norjan öljyn kaltaista aarretta.

Koulutustasoa riittää Euroopassa ilman Suomeakin. Matemaattis-loogista lahjakkuutta pukkaa erityisesti Intiasta mielin määrin.

Onko meillä sitten mitään erityistä? Voiko Argentiinan kohtalo osua Suomen kohdalle?

Suomen viennistä suuri osa on investointitavaroita, siksi maa nousee taantumasta hitaammin. Viennin nousu alkaa sen jälken kun muut ovat alkaneet investoida.

Jos haluamme pärjätä, osaamisen on oltava korkeata tasoa. Tulee myydä sitä, missä olemme tosi hyviä.

Ydinvoima on astunut jälleen voimakkaasti kuvaan.

Uusiutuvan energian osuuden pakkokasvattaminen lupausten mukaan jättää jälkensä.

Teollinen muutos biotaloudeksi on hyvin nopeaa. Biotalous on tulevaisuuden isoin juttu.


Mikä on talous?

Taloudessa vallitsee aina suhteellinen niukkuus - voimavaroja ei koskaan riitä kaikkeen. On vain siedettävä, että aina jää vaille!

Niukkuus tarkoittaa valinnan pakkoa - on optimoitava.

Talous ei ole koskaan täysin villiä ja vapaata vaan aina instituutioiden kautta säädeltyä.

Kysyntä ja tarjonta kohtaavat instituutioiden uomaamina.

Instituutioita ovat mm. lait, oikeusjärjestelmä, demokratia, omistusoikeus, pankkijärjestelmä, verotus. Instituutiot ovat maakohtaisia. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiö on suomalainen instituutio, jollaista ei ole vaikkapa Ruotsissa.

Yrittäjä on ”tyhjä kohta markkinoissa”, paikka jossa kysyntä/tarjonta on niin ohutta että tarvitaan ihminen ”väliin organisoijaksi”.

Puhdasta markkinataloutta ei ole, on vain puitetalous, joka muodostuu ”alta” ekologisista ehdoista ja ”ylhäältä” sosiaalisista reunaehdoista - ihmisarvosta sekä eri instituutioiden ylläpitämistä edellytyksistä, kuten verolaeista ja omistusoikeudesta.

***

Kaiken vaurauden viimekätinen lähde on entrooppinen virta. Virran päälähteinä ovat yhtäältä fossiilisiin polttoaineisiin kerääntynyt energia ja toisaalta aurinkovirta.

Viimeisten n. 200 vuoden aikana tapahtuneen taloudellisen kasvun hintana on fosiilisista polttoainevaroista maailmaan purettu epäjärjestys, joka varastoituu ilmakehään.

Ymmärrys luonnonvarojen oikeasta hinnasta on vasta aluillaan.

***

Kolmannen tien ideana on kehittää uusia instituutioita. Kolmannen tien mallissa eduskunta säätää ja instituutiot ohjaavat.

Kolmannelta tieltä voimme löytää esimerkiksi Santeri Alkion, ruotsalaisen 40-60 -luvuilla Folkpartietin puheenjohtajana vaikuttanen Bertil Ohlinin, Wilhelm Röpken, Johannes Virolaisen, Tony Blairin, Bill Clintonin..

Keskeinen teos kolmannelta tieltä: Karl Polanyi: The Great Transformation, 1944 (suom. Suuri murros, Vastapaino 2009) Teoksessaan Polanyi (1886-1964) analysoi sitä valtavaa murrosta, mikä lähti liikkeelle 1700-luvun loppupuolen Englannissa. Polanyi näkee tämän muutoksen yhtenä perusjuonteena vallan siirtymisen perinteiseltä triolta -papeilta, sotilailta ja poliittiselta eliitiltä - yhä enemmän kauppiaiden luokalle. Samalla markkinoiden logiikka alkaa myös tunkea joka paikkaan.

Polanyin mukaan talous on aina upotettu (embedded) sosiaalisin suhteisiin. Englannin historiassa keskeinen käänne tapahtui silloin, kun luotiin työmarkkinat tai oikeammin sallittiin niiden synty. Työmarkkinat sekä tehostivat talouden toimintaa, että mahdollistivat työläisten oikeuksien toteutumisen järjestäytymisen kautta.

3 kommenttia:

  1. Minusta varsin korkeatasoisesti tehty INSIDE-view.
    Tarkkaa numeroa tuli paljon. Koitin siis kuunnella ja kirjoittaa.
    Kysymys, jota en rohjennut esittää, vaan se jäi vaivaamaan. EU on liittovaltio. Herra Kuisma puhui mielestäni kilpailutilanteesta: "Suomi vastaan muu maailma."
    Kerran viime kesällä pysähdyin seuraamaan muurahaisen työpanosta. Kyseessä oli ruskea kekomuurahainen. Mielestäni se vei korren aivan huipulle. Välillä se kompastui. Ehkä ensi kesänä voi ottaa aikaa korrenkantamiselle.
    Tarkoitan, että jokainen kai koittaa parhaansa.
    Siis eräänlaiset talousolympialaiset.
    Inkinen kommentoi maailmankansalaisen näkökannalta asioita.
    Eräässä saman illan keskustelupiirissä sain liittovaltiokonseptiin sellaisia kaikuja, että
    Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa luotiin yhtenäistä liittovaltion raha- ja ulkopolitiikkaa 1820 -luvun tienoilla.
    Käsittääkseni nyt edesmennyttä Neuvostoliittoa tehtiin USA:n pohjalta.
    Markka-ajasta kaipaan Hannunvaakunaa, mielestäni se on suomalaisempi kuin joku miekkaileva kissapeto. Sitäpaitsi Siperian tiikeri on isompi kuin jalopeura elikkä Leijona.
    Terveisin
    Veikko Timonen

    VastaaPoista
  2. Tuosta niukkuudesta, että koskaan ei riitä resurssit kaikkeen on kyllä totta, mutta uskoakseni viimeisen vuosisadan aikana lännessä on riittänyt vähän liikaakin kaikkeen, on otettu muualta kun omista ei riitä ja nyt siitä ruvetaan kärsimään, kohta on resurssit loppu koko maapallolta.

    VastaaPoista
  3. Niukkuus on itse aiheutettu kriisi. Niukkuus johtuu kilpailutaloudesta, missä kaikki kallistuu ja kaikesta on pula, paitsi syrjäytyneistä, joilla on runsain määrin aikaa, mutta ei varoja tehdä sitä mitä muut.
    Rikkain prosentti omistaa lähes puolet maailman varallisuudesta, mihin se sitä tarvitsee?

    VastaaPoista

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005