perjantai 18. syyskuuta 2015

Syyskauden avaus 23.9.2015 klo 18.00: Prof. Eero Tarasti: Transsendenssi eksistentiaalisemiotiikassa - Alkusoitto: Pianisti Eila Tarasti. J. Sibelius: Barcarola op. 24 no 10

Klubin 7. toimintavuoden ja 2015 syyskauden avauksessa uusissa tiloissa Kruununhaassa olemme eksistentiaalisemiotiiikan ja musiikin äärellä. Pianisti Eila Tarastin Sibelius-alkusoiton jälkeen prof. Eero Tarasti alustaa transsendenssista eksistentiaalisemiotiikassa.

Eila ja Eero Tarasti

- Musiikkitieteen professori Eero Tarasti opiskeli alunperin 60-luvun lopulla filosofiaa ja valtiotieteitä, mutta siirtyi sitten musiikkitieteen pariin. Tarastilla on myös pianistin koulutus.

Ratkaisevana impulssina myöhemmälle semiotiikkaan suuntautuneelle  työlleen Tarasti on sanonut olleen tutustumisen Claude Lévi-Straussin strukturalismiin 70-luvun alussa.

"Se oli oppisuuntaus tai koulukunta, jossa saatoin yhdistää musiikin ja filosofian, kategoriat le sensible ja l’intelligible, kuten Lévi-Strauss sanoi."
Tarasti opiskeli 70-luvun alkupuolella Pariisissa, jossa tutustui Lévi-Straussin ohella mm. Roland Barthesiin,  A.J.Greimasiin sekä Michel Foucaultiiin.
Vuonna 1978 ilmestyi Eero Tarastin väitöskirja Myth and music -  a semiotic approach to the aesthetics of myth in music, especially that of Wagner, Sibelius and Stravinsky. (Helsingin yliopisto)
Vuonna 1979 Tarasti perusti Suomen semiotiikan seuran. Seura julkaisee Acta Semiotica Fennica -julkaisusarjaa sekä Synteesi-lehteä

Eero Tarastin huomattava panos kotimaassa ja kansainvälisesti semiotiikan piirissä ilmenee vahvasti Imatran Kansainvälisessä semiotiikan instituutissa (ISI), jota hän johti vuodesta 1988 lähtien vuoteen 2013 saakka.

Tarastin viimeaikainen työ on liittynyt erityisesti eksistentiaalisemiotiikkaan. Hänen laajasta kirjallisesta tuotannostaan ja klubialustukseen liittyen mainittakoon esimerkiksi teokset Arvot ja merkit: johdatus eksistentiaalisemiotiikkaan (Helsinki: Gaudeamus, 2004),
sekä vastikään ilmestynyt
Sein und Schein, Explorations in Existential semiotics (De Gruyter Mouton, 2015).
 
Ennen Helsingin professuuria Tarasti toimi Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen ja musiikkitieteen professorina vuoteen 1984 saakka, jolloin hänet nimitettiin Helsinkiin Erik Tawaststjernan seuraajaksi musiikkitieteen professorin virkaan.

Pianisti ja musiikkitieteilijä Eila Tarasti aloitti pianonsoiton opinnot Jyväskylän konservatoriossa ja sen jälkeen Sibelius-Akatemiassa Timo Mikkilän ja Izumi Tatenon johdolla. Tarasti opiskeli myös Pariisissa mm. Jacques Févrierin johdolla. Musiikkitieteilijänä Eila Tarasti on perehtynyt erityisesti Helvi Leiviskän (1902-1982) musiikkiin. Hän on myös osallistunut aktiivina Suomen semiotiikan seuran toimintaan.  Nykyisin hän työskentelee pianonsoiton tuntiopettajana Helsingin yliopistossa.

Tervetuloa

1 kommentti:

  1. Mietin juuri, ovatko nämä esimerkki Daseinista vai Néantista. Itsekukin pohtikoon mielessään.

    Markku af Heurlin

    Valtuuston puheenjohtaja: Espoon tuhansia kadonneita tietokoneita ei ehkä ole ollut olemassa
    Jyrki Kasvin oma kone "oli jopa kadoksissa kadonneiden listalta"

    Kaupunki 25.9.2015 10:58

    Kaisu Moilanen
    Helsingin Sanomat


    Yhden Espoon kadonneista tietokoneista uskottiin löytyneen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Jyrki Kasvin vaatekomerosta. Myöhemmin paljastui, että kyseinen kone ei ollut kadonneiden listalla.

    Espoolaispoliitikko Jyrki Kasvi epäilee, että Espoon kadonneita tietokoneita ei koskaan ole ollut olemassakaan.
    Espoon kaupungilla on kateissa yli 9 600 pöytätietokonetta, kannettavaa tietokonetta, näyttöjä sekä tulostimia, joita se on vuokrannut leasing-sopimuksella alan palveluntuottajilta. Kaupunki on maksanut koneiden käytöstä, vaikka ne eivät ole olleet käytössä.

    "Sellaisen laitemäärän hukkaaminen tuntuu absurdilta. Se on aikamoinen läjä koneita, mihin ne olisivat voineet kadota?"

    Artikkeliin liittyvät
    • Lähes 10 000 tietokonetta yhä kadoksissa Espoossa – kaupunkia uhkaa miljoonalasku 28.8.2015
    • Espoon kadonneiden tietokoneiden mysteeri jatkuu: yksi kone löytyi valtuuston puheenjohtajan komerosta 9.6.2015
    • Professori: Valvontavastuuta koneista ei voi ulkoistaa 3.6.2015
    • Espoon kaupungilta katosi lähes 10 000 tietokonetta – poliisi epäilee törkeää kavallusta 2.6.2015

    Kasvin mukaan tuntuu epätodennäköiseltä, että tietokoneet olisi varastettu. "Vanhojen tietokoneiden jälleenmyyntiarvo on olematon. Tämä on tullut kaupungille kalliiksi siksi, että olemme maksaneet niistä vuokraa koko ajan, eivät ne koneet ole arvokkaita."

    Kasvin mielipiteestä kertoi ensimmäisenä Seura-lehti.

    Kasvin mukaan vyyhdin vakavin ongelma on se, että kaupungilla ei ole ollut mitään valvontaa. "Espoo ei ole huomannut maksavansa tyhjästä, se on kanssa aika mielenkiintoista."

    Kasvi sai itse tilanteesta kouriintuntuvan esimerkin kun hän yritti selvittää mitä hänen rikkinäiselle, kaupungin vuokraamalle koneelleen pitäisi tehdä.
    "Kukaan keneltä kysyin, ei tiennyt koneista mitään, ei mistä ne on liisattu tai missä ne korjataan. Eikä tietokoneessa ollut numeroa huoltoon", Kasvi muistelee HS:lle.
    "Soimaan itseäni tästä eniten, sillä minun olisi pitänyt silloin ymmärtää, että meillä on ongelma, mutta keskityin vain saamaan uuden koneen."

    Surkuhupaisaa sattumuksessa on se, että sittemmin on käynyt ilmi, ettei Kasvin rikkinäinen kone edes kuulunut kadonneiden koneiden listalle. "Tämä kone oli siis jopa kadoksissa kadonneiden listalta. Tämä kuvaa tätä tilannetta hyvin."

    Espoo teki poliisille tutkintapyynnön asiasta viime joulukuun alussa. Vyyhti on todennäköisesti maksanut kaupungille useita miljoonia euroja.

    Espoon liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko ei halua kommentoida Kasvin näkemyksiä.
    "En tiedä mihin Kasvin oletus perustuu. Tässä on poliisitutkinta kesken enkä voi asiaa kommentoida."
    Tutkinnanjohtaja Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisista kertoo, että kadonneita laitteita ei ole löytynyt. "Mistään ei ole ilmestynyt suurta määrä tietokoneita."

    Immosen mukaan poliisitutkina kestää ainakin loppuvuoden. "Toivottavasti osaisimme sanoa asiasta enemmän vuodenvaihteeseen mennessä."

    VastaaPoista

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005